Tarinoita skenaarioista

[petrooli]

Tänne voit kertoa tarinoita kolutuista skenaarioista. Kirjoita aina tapahtuman nimi ja aika jolloin se oli, sen jälkeen voit alkaa tarinoida.

[petrooli]

PFOR5

Aika: 20.-23.07.2006 (to-su), itse peli 21.-23.07.2006 (pe-su)
Paikka: Vihtijärvi
Osallistumisrajat: 500 pelaajaa (taistelevat osapuolet), lisänä siviilit.
Pelityyppi: Hidastempoinen MilSim, lääkintämiehet, uudelleensyntymiset, peli päällä kokoajan ilman taukoja.

Lähtökohtana tämä peli ei todellakaan sopinut mättö-tyyppisistä peleistä tykkäävälle. Pelissä vaadittiin paljon kärsivällisyyttä ja eläytymis kykyä tilanteissa. Osapuolina oli Nallestani, Tuopia, pfor-joukot, kansalliskaarti ja siviilit. Nallestania ja Tuopia oli sodassa toisiaan vastaan, että peli olisi mutkikkaampi oli pelissä rauhaaturvaamassa kansalliskaarti ja pfor-joukot.

No sitten koitti päivä kun lähdettiin peliin, autossa istui Jonne,Kalle ja tietenkin minä . Paikanpäälle tultiin päivää ennen pelin alkua, että ehdittiin sopeutua alueeseen ja varsin mukaviin kanssa pelaajiin. Teltta pystyyn, tavarat valmiiksi ja sit alueelle. Ensin kun Vihtijärven alueelle astutaan täytyy mennä ns. hanalan-kylän läpi joka on todella hienosti rakennettu hökkelikylä. Hökkelikylässä olikin jo kova kuhina kun Nemesis, pcb, proairsoft ja hongkong oli tullut airsoft-sälää myymään. No se pre-game oli ja meni, mut meil kyl oli hauskaa. Peliaamu koitti -> kamat kasaan ja alkubriiffiin.

Briiffissä niinku yleensä kerrattiin säännöt ja vähän juonta. Se mikä vähän latisti fiilistä oli että luvattuja pyro-tuotteita ei ollutkaan mukana pelissä johtuen kuumasta kelistä. No sitten minä ja muut Nallestanian edustajat lähdettiin tukikohtaan, jossa ryhmät koottiin. Ei aivan valmista mutta silti kaikui organisaattorin ääni "peli käy!". No aluksi meille vain kerrottiin että ampukaa vain jos teitä ammutaan ja välttäkää rauhanturvaajia. Radioliikenne ei toiminut, koska radioantenni ei ollut hallussamme. Meidät laitettiin tiedustelu retkelle korkkilan kylästä kohti tuoppian aluetta. Meidän noin 20 henkee omaava joukkue eteni hitaasti kohti rajaa, kunnes joukon häntä ei kuunnellut joukkueenjohtajan käskyjä ja poikkesi reitiltä. Siitä seurauksena tuli yhteenotto Tuoppian kanssa, lisäksi vaikeuttamassa oli tietenkin pfor-joukot. Tilanne raukesi antautumiseen jossa suurin osa joutui putkaan, tosin itse pääsin pois parin muun ryhmäläisen kanssa. Tämän tehtävän jälkeen saimme uuden tehtävän: "te menette korvaamaan radiomaston luona olevaa ryhmää, radiomastoa te ette saa menettää". No kello oli jotaki 02 ja eiköhän ruvennu sit vettä satamaan. Suuren osan nukkuessa me sit vahdittiin sitä mastoa n. 6 tuntia ja sit koitti Tuoppian hyökkäys mastolle, joka kuitenkin saatiin pysäytettyä aika nopeaa. Mastolle saapui uusi ryhmä korvaamaan meidät ja me lähdimme leiriä kohti. Korkkilaan oli kohdistunut kova hyökkäys Tuoppian toimesta ja olimme suoraa sanoen alakynnessä. Pfor-joukot saapui paikalle onneksemme paikalle ja sai rauhoitettua tilanteen. Lauantai-illan päätteeksi saimme mieluisan tehtävän, etenimme oikeaa laitaa ja pääsimme heikopteri alustalle. Siellä meitä vastaan tuli Nallestanian väkeä (insane-aces helsingistä) ja he kertoivat kuinka avoin on oikea puoli. Edettiin seitsemän miehen voimin kohti Tuoppian leiriä, mitään virallista tehtävää ei ollut lähdimme vaan tiedustelemaan. Leiri alue oli hiljainen ja kohtahan me siellä keskällä oltiinkin. Säpsähdimme ku viereisestä teltasta nousi joku Tuoppian soturi joka meidän oli ammuttava, tämän laukauksen seurauksena leiriin syntyi epätietoisuus: "onko täällä vihollisia?". Pian se heille valkeni ku aloimme tosissamme tyhjentämään aluetta, viikonloppupelien tyyliin jos ammutut olis pitäny laskee olis pitäny kiirettä, eikä olisi enää sormetkaan kyllä piisannu kellään meistä . Tilanne kumminkin vähän muuttui mahdottomaksi kun Tuoppia sai apujoukkoja hanalasta. Minä ja pari muuta saimme osuman, osa meistä pääsi pakoon mutta tulipa ainakin koskettua Tuoppialle heidän aamuinen hyökkäys. Oli yö jo kun pääsimme takaisin omaan leiriin ja uupuneina menimme lepäämään. Sunnuntai aamu valkeni ja olimme saaneet tiedon mahdollisesta hyökkäyksestä korkkilaan. Tätä estääksemme teimme väijytyksen tielle joka johti Korkkilaan. Tietä pitkin tuli kaksi kuormurillista Tuoppian sotilaita + loput jalan. Tiedoitimme tästä Korkkilaan ja Tuoppian joukkojen ohittaessa meidät lähdimme perään. Tuhosimme nopeaa heidän pika re-spawnin ja suuren osan heidän jalankulkevista joukoista, Meidän ja hyvän viestinnän seurauksena heidän massiivinen hyökkäys oli tappio Tuoppialle. Tähän kovaan teurastukseen oikeastaan päättyi peli. Toistaiseksi Nallestanian ja Tuoppian välillä on rauha, mutta saa nähdä mitä mieltä asiasta on Chairbornen väki? "Puhkeaako uusi konflikti".

Peli näin yhteenvetona oli mainio ja varmasti jäi enemmän hyvää mieleen kuin sit sitä toista. "Odotan innolla mahtaako tulla jatkoa tälle mahtavalle pelisarjalle"

[razorpojka]

25.8.2007 Turku, Tseslovia - Murtumispiste
Pelaajamäärä: 120, mutta paikalla oli noin 70.
Ikärajana pelissä oli 15.

http://www.turkusoft.info/murtumispiste/index.htm

Saavuimme Turun Pikisaareen siinä kymmenen maissa aamulla. Pikainen ilmoittautuminen ja tämän jälkeen siirryimme metsään, jossa oli alkubriiffi. Briiffissä käytiin läpi säännöt, pelin juoni ja osapuolet. WMC (lisää linkin takana) jatkoi matkaa alkubriiffistä jalan ja Kansanarmeija, jolla itse olin, lähti liikkelle helikoptereilla (pakettiautoja) tukikohtaan. Tukikohdassa jaoimme ryhmät ja ryhmissä valittiin rj ja vara-rj. Rj:t ja vara-rj:t kutsuttiin koolle tehtävänantoa varten, nyt olimme valmiit taistoon.

Ryhmämme siirtyi raja-asema kakkoselle, jossa meillä oli miinoja (maalattuja savikiekkoja, toimivat loistavasti) ja yksi kaukolaukaistava Claymore. Ryhdyimme miinoittamaan aluetta ja siirryimme asemiin. Hiljaista oli kauan aikaa ja lähdimme tiedustelemaan, saimme tietää, että yksi rajavartioasema on tuhottu ja alue kuhisi vihollisia. Lähdimme takaisin omiin asemiin ja valmistauduimme rajuun hyökkäykseen. Lähdimme rj:n kanssa laittamaan lisää miinoja poluille, mutta valitsimme väärän ajankohdan ja hän sai osuman, pääsin liukenemaan takaisin omien luo, vastuu ryhmästä oli nyt minulla. Miehet hyviin asemiin ja odottelimme hyökkäystä. Hyökkäys tuli sitten viimein, jäimme alakynteen, mutta saimme viime hetkellä apujoukkoja. Taistelimme hiki ostalla valuen, mutta turhaan, vihollinen jyräsi puolustuksemme ja sain itsekkin osuman.

WMC sai siis tuhottua raja-asemamme, mutta emme lannistuneet pienestä takaiskusta vaan lähdimme uuteen operaatioon. Saimme kuulla, että alueella hiippailee sissejä ja pieni tiedustelujoukko. WMC:n lentokone oli havainnut tiedustelujoukot ja ottanut kuvia, tämän vuoksi tiedustelujoukot olivat pudottaneet lentokoneen ja joukkojen kilpajuoksu lentokoneen hylylle alkoi. WMC sai 15 minuutin etumatkan, joten olimme ajallisesti alakynnessä. Sissien vuoksi tehtävämme epäonnistui, koska joukkomme jumittuivat tulitaisteluun sissien kanssa. Sissit kaatuivat, mutta lentokoneen hylky oli jo menetetty...

WMC oli aikeissa pudottaa lisää joukkoja alueelle ja tekivät laskeutumisaluetta (WMC:n piti pystyttää teltta avoimelle maastolle ja meidän piti kaataa teltta tai tuhota vihollisjoukot tietyssä ajassa). Lähdimme etsimään vihollista avorivissä. Matkan aikana sai katsoa jalkoihin, ettei vain astu miinaan, miinoja oli todella paljon maastossa. Pitkän etsinnän jälkeen vihollinen löytyi ja alkoi ankara tulitaistelu, ryhmä oli hajonnut osiin, hilluimme taistelun keskellä rj:ni kanssa. Metri metriltä pääsimme etenemään kovassa tulituksessa, mutta eteneminen pysähtyi pienelle kalliolle, jossa sain itsekkin osuman. Viime hetkillä joukkueenjohtaja sai tuhottua laskeutumispaikan ja Kansanarmeija antoi WMC:lle selkään.

Viimeisenä tehtävänä meidän täytyi puolustaa uraanijalostamoa (mäki, jossa on neljä kunnon betonibunkkeria). Kansanarmeijan rivit olivat vähentyneet radikaalisti, joten puolustuksemme ei ollut kovin vahva. Onneksemme saimme sissit puolellemme, mutta sei ei muuttanut asioita paljoa. Ei kestänyt kauaa kun WMC jyräsi joukkomme ja sai jalostamon haltuunsa. Tässä vaiheessa tiedustelujoukot tulivat taas mukaan, he tuhosivat WMC:n joukot ja räjäyttivät jalostamon sisäänkäynnit, tämän jälkeen he katosivat. Nyt meillä oli mahdollisuus vallata jalostamo takaisin. WMC oli saanut hieman joukkoja jalostamolle, mutta saimme vallattua sen takaisin. Suuret raivaustyöt jalostamoon saattoivat alkaa...

Loppubriiffissä käytiin läpi osapuolet, tehtävät yms. ja kiitettiin pelaajia.

Skenaario oli todella loistava, vaikka pelaajamäärä jäikin noin vähäiseksi, tunnelma oli loistava. Mukavana lisänä oli osapuolet, joista ei ollut alussa tietoakaan. Tehtävät olivat monipuolisia ja tunnelmallisia. Miinat olivat loistava keksintö. Toivottavasti pelille tulee jatko-osa, menen varmasti pelaamaan, jos ajankohta on sopiva.

Kuvia pelistä:
http://gallery.turkusoft.info/thumbnails.php?album=50

[roskaposti]

Kuulosti kivalta. Itse pidän enemmän vähän hidastempoisemmasta pelistä kuin mättö. Tunnelmakin oli korkealla?

(5 sek. myöhemmin)
Jaahas, Ratzsorpojka näemmä laittoi oman tarinansa salaman nopeasti eteen. Petroolin tarinasta tuo oli, mutta luetaanpa tämä Razsopojkan
tarina nyt.

Myös Razsopojkan tarina oli UPEA ( ) molemmista tarinoista suorastaan tihkui ulos tunnelmaa, vaikka en ollut kummassakaan pelissä. (Tuskin olisin edes päässyt ku ikää vasta 12,7 vuotta )

[petrooli]

Tunnelmakin oli korkealla?

Voin kertoa, se oli sitä!

[Vepemise]

Laitampa oman tarinani tänne myös.

Operation Fatherland, 3.11

klo 10.30

Komentajamme nousee huolestuneena erään laatikon päälle, ja järjestää meidät paririviin. Hän kertoo, miten britit ja ranskalaiset vastarintaliikkeen miehet ovat leiriytyneet alueelle. Myös anarkistit ovat pyörineet alueella. Komentajamme puhuu, ja nostattaa joukkohenkeä. Turpaan vain mokomille euroopan valtion uhmaajille! Eräs hyvin motivoitunut sotilaamme huutaa "Turpaan vain! Ei armoa!". Komentajamme naurahtaa ja pölläyttää valtavaa sikariaan. Pian hän kerää joukkoeenjohtajat luokseen tehtävänjakoon.

klo 10.45

Joukkoenjohtajamme, jota Jurpaksi kutsutaan, tulee pois laatikon luota ja huutaa "Ykkösjoukkoe tänne! Me lähdetään etulinjaan!" Vihdoin jotain tapahtuu, sillä ulkona oli hyytävän kylmä. Vein oman ryhmäni (1. joukkoe 2. ryhmä) ykkösryhmän tuntumaan. Pian joukkoeenjohtaja ja varajohtaja tulee luoksemme tarkistamaan puolustusasemamme, joiksi valitsimme linnoitetun tornin. Katsoin taakseni, ja joka tornin seinällä näkyi hakaristilippujamme. Eurokorps taistelee!

klo 11.15

Joukkoeenjohtajamme karsii minut, ja kaksi muuta taistelijaa omaan tehtäväänsä. Hieman surettaa jättää vain kaksi miestä asemaan sille tornille, tietäen vihollisen salakavaluuden. Myös varajoukkoeenjohtaja lähtee mukaan. Etenemme, ja näemme oransseja hianauhoja, jotka kertovat brittien aikeista. Pysähdymme. Joukkoeenjohtaja huoltaa asettaan, jonka uskoi menneen hieman jumiin. Me muut jatkoimme seuraavalle ojalle, jonne tuleekin melkoinen rytäkkä. Pudotimme muutaman britin, mutta ilmeisesti heidän hyökkäyksensä pääpaino osui juuri meidän vahtimaan siltaan. Otamme entistä paremmat asemat, ja varmistimet työntyy pois päältä. Pian paukkuu. Tuli avataan meidän toimestamme, ja siinä alkavat anokset viuhua ympäriinsä. Yksi kuti osuu minua olkapäähän. Jään siihen makaamaan. Menetin tajuntani.

11.40

Heräsin noin 20 minuutin päästä linjojen takaa, jonne olivat toverini minut kuljettaneet. Kipu viiltää olkapäätäni. Silti, tartun konepistooliini, ja lähdemme sekalaisen haavoittuneiden ryhmän kanssa kohti etulinjaa. Kauan eläköön eurokorps!

[Predator]

21.7.2007 noin kahden aikoihin skenussa Operaatio: kunnia & ylistys

saavuimme ryhmämme kanssa pelialueen oikeaan laitaan ja havaitsimme edessä aukion jossa oli juoksuhauta, useita poteroita ja muutamia rakennuksia jotka kuhisivat kapinallisia. Otamme asemat aukion reunalta kunnes terävä viuhahdus kantautuu korviini ja painava muovikuula osuu äänekkäästi usean kymmenen metrin päästä epäonnisen radistimme otsaan, vihollisen tarkk'ampuja on havainnut meidät. Suojaudun lähimmän kumpareen taakse ja toivon olevani suojassa.

Kymmenen minuutin päästä tarkk'ampuja on napsinut yksitellen koko ryhmäni offarille, itse taisin valita oikean paikan koska toistaiseksi olin vielä pelissä ja olin nyt yksin varmistamassa oikeaa sivustaa ------------ Samassa edestäpäin kuuluu kova meteli: vihollinen sai juuri vahvistuksia asemiinsa.. sen turhia kyselemättä tähtään ja ammun pitkän sarjan joukkoon ja noin puolet porukasta kaatuu maahan huutamaan lääkintämiestä..

Viestitän radiopuhelimella muille että oikeaa sivustaa on varmistamassa vain yksi mies mutta käy ilmi että keskellä käydään kovaa asemasotaa ja vasen sivusta on murtumispisteessä.. apuja siis on turha odottaa.. ja se vihollisen tarkk'ampujakin sielä kyttää.

Kohta oma ryhmäni pääsee respalle ja ottaa yhteyttä radiopuhelimella ja kysyy mikä on tilanne oikealla sivustalla. Kerron että ei kovin hyvä ja olisi kiva jos pääsisivät pian tänne. Ja kuten arvata saattaa he eksyivät matkalla.

Radiopuhelimesta kysytään uudestaan "saku missä sä oot", ääni kuuluu sen verran läheltä, että tajuan puhujan höpöttelevän minun takanani olevan ison kumpareen takana. Vastaan hiljaa radiopuhelimeen "teistä seuraavan edessäpäin olevan möykyn takana". Kukaan ei ilmeisesti tajunnut ja kysymys toistetaan ja vastaus on sama.. vielä kolmannnen kerran sijaintiani kysytään ja nousen pystyyn ja huudan.....

Loppu editoitu pois, Ensi kerralla kappale jaot ja virkkeet kuntoon. Sekä asiaton kiroaminen pois kiitos. -Gary

[Nako_]

Operation Fatherland 3.11.2007
Pelaajia semmoset 200

Pelipaikalle saavuttiin pelipäivän aamuna seitsemän aikoihin rättiväsyneinä. Kamat purettiin puolijoukkuetelttaan, jonka jälkeen mentiin ilmoittautumaan peliin. Melko kauan kestäneen ilmoittautumisen jälkeen jaettiin hihanauhat ja siirryttiin aloitus paikkoihin.

Komentajamme osasi asiansa ja muutenkin porukka eläytyi melko lailla. Komentaja kertoi kuinka asiat oli ja motivoi Saksan joukkoja näyttämään kuka siellä oikein määrää. Tämän jälkeen komentaja kutsui joukkueenjohtajat luokseen ja jakoi heille käskyt. Oma porukkani, 1 joukkueen 2. ryhmä sai käskyksi siirtyä etulinjaan.

Lähdimme parin muun ryhmän kassa siirtymään asemiimme. Ryhmämme valitsi sopivaksi asemakseen tornin ja sen vieressä olevat seinät. Asemamme oli sinänsä huono koska juuri tälle kohdalle hyökkäsi vastarintajoukot sekä anarkistit (anarkistit kävivät sotaa kaikkien kanssa, myös itsensä), ja heti meni huonommaksi: Juuri kun vihollisia alkoi näkymään molemmilta suunnilta, muu ryhmä lähti ja jätti minut ja toisen ryhmäläisen puolustamaan tätä sektoria parin muun sekalaisen sotilaan kanssa. No, kuin odottaa saattaa niin ei kaksi miestä voi millään torjua kahden joukkueen suurta hyökkäystä. Ei siinä kauaa pystytty sinnittelemään, varsinkin kun modetusta ilmentyi siellä aivan käsittämättömästi. Piletti respalle tuli hyvin äkkiä.

Respalle saavuttuamme latasimme lippaat ja etsimme toista ryhmää jonka mukana pääsisimme takaisin taistoon. Sellainen löytyi suht nopeasti ja sitten lähdimme takaisin peliin. Ilmoittauduimme komentajalle joka käski meidän ottaa etulinja takaisin, keinolla millä hyvänsä. Hyökkäys tapahtui hullun lailla juoksemalla suoraan päin vihollista, taustalla kailotti komentajan "Eteenpäin, ei saa jäädä tuleen makaamaan!" huudot. Osuma siinökin hyökkäyksessä tuli. Respalle taas..


Kolmas kerta toden sanoo, sillä kolmannella kerralla hyökkäys onnistui hyvin, vaikka muu ryhmäni eliminoitui aika pikaisesti. Minä ja kaksi muuta tyyppiä, hekin kummatkin ryhmänsä viimeisiä saimme yhden vihollisen haltuun saaman bunkkerin takaisin Saksan joukoille. Puolustimme sitä niin kauan kuin vain pystyimme. Yhdeltä loppui akku ja hän joutui ruveta vaihtamaan sitä kesken vihollisen vastahyökkäyksen. Godmode nappi painui vihollisilla taas pohjaan ja meidän osumistamme vihollisiin huolimatta he valtasivat takaisin tämän bunkkerin.

Tässä vaiheessa alkoi modetus todella laskea ryhmämme peli-intoa. Saimme kuitenkin jotain innostusta takaisin koska seuraavaksi tuli melkein koko kompanjamme kokoinen suurhyökkäys, joka onnistui vieläpä hyvin. Minä ja Petri (se sama kaveri joka puolusti kanssani etulinjaa kahdestaan) ajauduimme hyökkäyksen mukana kohti anarkistien leiriä. Pääsimme jo todella lähelle, mutta sitten ne nilkit alkoivat käyttää jonkinsorttisia savunaatteja. Sitä kun veti henkeen niin hyvä ettei itku päässyt..

Ruokailun jälkeen ilmoittuiduimme koko kompanjan voimin komentajallemme joka jakoi uusia käskyjä. Mahtui mukaan yhden niskuroijan teloituskin =). Seuraavat hyökkäykset olivat enemmän epätoivoisia yrityksiä saada linjojamme takaisin. Peli into oli jo oikeastaan menetty koska modetusta oli niin mahdottomasti.

Pelin lopputulosta ei ryhmämme saanut tietää koska lähdimme mahdollisimman nopeasti alueelta pelin loputtua. Pelinä Fatherland oli hyvä, pelitunnelma meni täysin näihin modettajiin. Ei tule käytyä uudestaan.

[Rude]

Petrooli antoikin tuolla jo tarinan PFOR5:sta Nallen rivimosurin kuvakulmasta. No heitänpä itse tähän omani PFOR/Suomi ryhmä kakkosen taistelijan näkökulmasta.

Paikallehan saavuttiin, tiimikaverin Soosin kanssa, perjantaina niin kuin oltiin suunniteltu ja vielä sopivasti jotta olisi ehtinyt majoittumaan valmiiseen PJ-telttaan PFOR-HQ:n alueella. No mikään ei koskaan mene niin kuin olisi suunniteltu ja niinpä meille kahdelle lätkäistiin ihan oma PJ-teltta käteen pystytettäväksi ja sitä raskasta säkkiähän oli oikein mukava kanniskella. No sitten onneksi törmättiin PFOR/Brittien UHETES ryhmään ja hetken juteltua Flashin kanssa tästä hieman raskaasta ongelmasta hän tarjosi kyydin maasturillaan suoraan PFOR baseen ja homma näytti valoisammalta. Seuraava ongelma vaan väijyikin kulman takana kun piti etsiä tasainen paikka teltan pystyttämiseeen ja se ei ollut helppoa koska tasaiset paikat oltiin jo varattu, joten saimme tyytyä tasaisen näköiseen maa palaan. Telttaa ei edes ehditty kunnolla pystyttämään kun komentaja käski joukot koolle ja oli aika aloittaa peli. Teltta jäi kesken ja kamat piti äkkiä saada kokoon.

Nyt päästäänkin vasta itse peliin. Ensimmäisenä komentona Suomen joukkueelle tuli HQ:n itäisen rajan vartiointi ja niimpä asetuimme sopivin välimatkoin vartioimaan itse rajaa. Tässä ei sen kummempaa tapahtunut mitä nyt muutamia tunnustelijoita havaittiin taistelevilta osapuolilta, mutta he eivät yrittäneet ylittää rajaa ja yleensä kääntyivät pois kun huomasivat meidän olevan vartiossa. Seuraavaksi tehtiin tavanomainen partiointi reissu Korkkilan kylään, jossa sitten olikin yllätykseksi iso ryhmittymä Nallestanian joukkoja, eikä meillä siinä tilanteessa ollut miesvoimia saati käskyä puuttua asiaan mitenkään muuten kuin tiedustella Nallestanian joukkojen aikeita, raportoida asiasta ja poistua alueelta.

Tämän jälkeen olikin pelkästään Checkpointin vartioita kunnes muistaakseni Suomen kakkosryhmä lomautettiin ja niinpä paineltiin nukkumaan. No ei tuntiakaan ehtinyt kulumaan kun tukikohdassa oli täysi hälytys päällä ja kaikki lomat peruttiin. Eipä kun kamat niskaan ja tiedustelemaan mitä on tapahtunut. Ilmeisesti taistelevat osapuolet ottivat yhteen hyvin lähellä HQ:n eteläisiä rajoja radiomaston läheisissä puskissa. Meidät komennettiin tukemaan jo paikalla olevia PFOR joukkoja tilanteen rauhoittamiseksi. Itse tilanteessa en vilaustakaan nähnyt taistelevista osapuolista vaikka he räimivät aivan lähettyvillä, se tietyllä tavalla nosti omaa tunnelmaa. Tilanne ratkesi sitten osapuolten irtauduttua ja saimme jonkinmoisen kasan vankeja tarvittaviin kuulusteluihin. Kaiken häslingin jälkeen oltiin taas vartioimassa CP:tä, mutta komppanianpäällikkö käskytti joukkueenjohtajaa vapauttamaan toisen ryhmistä lepämään, joka oli taas kakkosryhmä. Tällä kertaa saatiinkin parin tunnin unet.

Aamulla homma alkoi uudella annoksella CP:n vartioinnilla ja muutamat hankalat siviilit piti käännyttääkin. Myöhemmin päivällä meidät komennettiin auttamaan Kansalliskaartin partiointikierrosta eteläisen radiomaston luolta läntiseen K-risteykseen ja tällä reissulla kohtasimmekin Tuoppialaisia rajanrikkojia ryhmällisen verran. Tilanne alkoi tavallisesti komentamalla heitä antautumaan ja luovuttamaan aseensa. Mutta kuten oletettavaa he lähtivät juoksemaan pakoon, jonka seurauksena varoituslaukausten jälkeen alkoi takaa-ajo eteläisille soille asti. Siinä välillä tuli vaihdettua kuulia puolin toisin ja yksi suomalainen kaatui tulitaisteluissa. Soilla vihollista etsiessä kohtasimme meitä auttamaan lähetetyt britti joukot, mutta pian tämän kohtaamisen jälkeen komentokeskus käski palata tukikohtaan.

Myöhemmin muutamien tuntien vartiovuorojen jälkeen iso osa PFOR joukkoja, johon myös kuului meidän Suomen joukkue, komennettiin itäiselle Korkkilaan johtavalle tielle taistelevien osapuolien väliin Tuoppian hyökätessä Ex-Tuoppiasta ja Nallejen ollessa jossain tuon edellä mainitus tien toisen puolen puskissa. Monien yritysten jälkeen tilanne ei ollut rauhoittunut ja meistä oli tullut maalitauluja kun birttien toisen ryhmän koukkaus liike kusi ja heidät teurastettiin. Tilanne pysyi päällä jonkin aikaa ja sitten PFOR joukot komennettiin perääntymään.

Seuraavana taas monien vartiovuorojen jälkeen Suomen joukkue komennettiin turvaamaan tulevia YK:n tarkastajia joiden auto oli hajonut ja samalla esti Tuoppian vesinäyte rekan etenemisen. Korjaajia odotellessa asetuimme tien reunaan ja Hanalan viereisestä metsästä kuuluikin taistelujen ääniä joihin JJ:mme käski olla kiinnittämättä huomiota kun hän oli tarkastajien kuultavana. Taistelu tuntui lähestyvän ja pian näimmekin kuinka muutama ryhmällistä molempien osapuolien joukkoja vaihtelivat laukauksia, mutta meitä kiellettiin sekaantumasta asiaan. Tarkastajien saatiin vihdoin korjattua ja he pääsivät komentajan luo tukikohtaan ja samoin jatkoi Tuoppian rekka matkaansa Hanalaa.

Pian Tuoppialaiset pyysivät apua rekan saattamisessa Hanalan läpi koska he pelkäsivät Nallestanian väijytystä. Britit lähtivät saattamaan rekkaa ja Hanalassa oli kuin olikin väijytys, jossa ovelat Nallestanialaiset käyttivät siviilejä kilpinään ja teurastivat britti joukot sekä ottivat Tuoppialle arvokkaat vesinäytteet. Meidän ollessa vielä samassa asemassa mistä autot lähtivät liikkelle oli sinne saapunut joukkueellinen Tuoppialaisia.

Tässä vaiheessa Tuoppian komppaniapäällikkö vaati puhua meidän komppaniapäällikön kanssa koska olimme antaneet Nallejen viedä heidän rekkansa lastin. Komppaniapäällikkömme lähestyi Tuoppialaisia aseettomana ja joutui silmänräpäyksessä panttivangiksi. Minä ja Soosi reagoimme tilanteeseen ja menimme pusikkoihin joka kulki tien reunalla jossa Tuoppialaiset olivat ja pitivät päällikköämme. Ryömimme asemiin joista näimme päällikköä pitävän Tuoppialaisen ja sieltä oli myös hyvä näkymä muihin Tuoppian joukkoihin. Tuoppialaisten huudellessa vaatimuksia ilmoitimme radiolla JJ:llemme asemamme ja että meillä olisi täydellinen näkymä Tuoppialaisten joukkoihin, mutta hän ei ilmeisesti vienyt asiaa tilanteesta vastaavalle vara-komentajalle vaan käski meidän istua ja olla avaamatta tulta. Tässä vaiheessa kismisti niin paljon jotta olisi melkein tehnyt mieli alkaa leikkimään sankaria ja yllättää panttivangin pitäjä kävelemällä nopeasti hänen viereen ase ojossa, koska etäisyyttä tosiaan oli alle kaksi metriä. Tilanne kuitenkin päättyi kun Tuoppialaiset vetäytyivät vangin kanssa omaan tukikohtaansa.

Tästä edespäin en muistakkaan muuta kuin sitten lauantai yön Hanalan ratsian johon Suomen joukkueelle luvattiin isokin rooli, mutta se ilmeisesti olikin Hanalan portin varmistaminen, jotta saksalaisten iskuryhmä voisi ajaa zilin kyydissä itse kylään. Heidän ajettua sisään turvasimme ympäristön kun kylää tutkittiin mahdollisten pommien tai niiden tekijöiden varalta.

Sunnuntai aamu alkoi taas CP:n vartioinnilla ja tällä kertaa kuin vahingossa saimme kiinni passien väärentäjän, kun henkilö tarkastuksessa Soosi huomasi Korkkilan papilla olevan ylimääräinen passi takataskussaan ja tarkemman tutkinnan seurauksena löytyi ontoiksi kaiverrettujen raamatullisten kirjojen välistä lisää väärennettyjä passeja ja henkilöpapereita. Hänet vietiin sitten kuultavaksi tukikohtaan ja palasimme asemillemme hyvin mielin

Tästä ei kulunut kauankaan kun tuli tieto jotta osapuolet ovat liikkeellä ja mahdollinen kohde on tuntematon joten meidän täytyi mennä asemiin ympäri tukikohtaa jos hyökkäys kohdistuisi meihin. Tällä välin meidän HQ:n läpi ilmeisesti meni läpi koko toisen taistelevan osapuolen joukkue, tosin organisaation käskystä koska komentaja ei olisi missään nimessä päästänyt heitä läpi. Kohta kuuluikin komento jotta kaikkien PFOR joukkojen tulisi lähteä itäistä tietä pitkin kohti Korkkilaa ja Ex-Tuoppiaa tehtävänä pakottaa osapuolet rauhaan. No osapuolet ottivat jo rankasti yhteen kun saavuimme paikalle ja meidät komennettiin pohjoiseen Ex-Tuoppiaa varmistamaan. Havaitsimmekin joukkueellisen nallestanialaisia yrittäen kiertää Hanalaa kohti ja koetimme estää heitä vajaalla ryhmällisellä uhaten vahvasti aseen piipuillamme, mutta se ei tuottanut tulosta. Niinpä otimme muutaman hännillä kulkijan vangiksi eivätkä muut heistä välittäneet asiasta joten suuntasimme komentajan luo jossa sitten vietettiinkin loput pelin 15min kun nallestanialaiset vetäytyivät Korkkilaan.

Ja sitten anteeksi nyt näin pitkä teksti, toivottavasti tuosta nyt jonkinlaisen punaisen langan löytää. Tekstistä nyt on jäänyt aika paljon vartiovuoroista pois koska niissä nyt ei paljoa mitään tapahtunut, muuta kuin passien ja paperien tarkastamista ja tosiaan teksti on ihan vain repäisty siitä mitä satuin muistamaan, jotta tarkkaa se ei ole, mutta kuitenkin siinä on mainittu aikalailla kaikki ne tilanteet joissa itse olin mukana. Oma henkilökohtainen kuva mitä pelistä jäi oli aika keskinkertainen. Vaikka tässä tekstissä ei sitä paljoa näy, mutta eniten vain kiehautti se PFOR joukkojen hampaattomuus. En nyt tarkoita sitä että ei päässyt ampumaan vaan sitä että tilainteisiin ei puututtu tarpeeksi lujasti sitä vain luovutettiin suosiolla ja annettiin asioiden mennä miten vain katsoen itse sivusta.

[Gary]

En nyt tarkoita sitä että ei päässyt ampumaan vaan sitä että tilainteisiin ei puututtu tarpeeksi lujasti sitä vain luovutettiin suosiolla ja annettiin asioiden mennä miten vain katsoen itse sivusta.

No, niin se menee oikeastikkin

Hieno tarina, lämmitti tämmöstä vanhaa rt-miestä. Erityisesti nuo vartiot, joista ei ole mitään kerrottavaa!

ps. Älkää ottako liikaa mallia meikäläisestä ja pelkästään kommentoiko tarinoita, koska sitten ketju menee hankalaksi lukea. Ehkä pari kommenttia tarinan jälkeen kestää, mutta sittekkin toivottavasti muuta kuin "hyvä juttu". Koska hyviähän nämä ovat olleet kaikki.

[ScioP]

Nostan nyt tämän aiheen täältä Pelit -alueen pohjalta laittaakseni taistelijan päiväkirjani Korpikärhämistä tänne

Korpikärhämät 7.6.-8.6.2008

7.6.2008 klo 1735 333 562

7.6.2008 klo 1810 333 562
Olemme perustaneet tukikohdan koordinaatteihin 333 562. Tilanne on vielä rauhallinen. Olen vartioinut hetken ja kohta lähdemme ryhmän kanssa liikkeelle, luultavasti syömään. ANKKA on jo kutsuttu tukikohtaan. Toivottavasti hernesoppa ei lopu.

7.6.2008 klo 1936 345 545
Olimme palaamassa syömästä, kun saimme tiedon että leiriin ollaan hyökkäämässä. Juoksimme leiriin ja päästimme ANKKAn syömään. Otimme puolustusasemat ja näin maassa jo kuolleen. Partio lähestyi hetken kuluttua ja avasimme tulen, eliminoimme koko ryhmän ja rupesimme siirtämään leiriä. Leiri on nyt koordinaateissa 345 545.

7.6.2008 klo 2046 310 545
Kiersimme metsiä pitkin vesitonkalle ja täytimme täytettävät pullomme. Jäimme tänne odottamaan jos saisimme väijytettyä jonkun. 2100 on tehtävänanto ja pääsemme liikkeelle täältä hyttysravintolasta.

7.6.2008 klo 2235 340 590
Tehtävämme oli hakea tehtävälappu tietystä koordinaatistaa. Törmäsimme kuitenkin myös vihollisen leiriin, jossa kaikki viholliset olivat. Saimme pahasti turpaamme ja respasimme kohdasta R6. Juoksimme leiriimme ja vapautimme ryhmä ANKKAn hakemaan vettä ja haimme heille osoitetun tehtäväpisteen ja laitoimme KOVAn asialle. Nyt pidämme ruokataukoa.

8.6.2008 klo 0220 -
Olemme partioineet kohta

8.6.2008 klo 0420 345 545
LEPOA


Siinä oli koko päiväkirja, lopuksi ei paljoa merkintöjä ollut sillä kiersimme koko pelialuetta ennen merkintää "LEPOA". Ei ollut kovin aikaa kirjoitella päiväkirjaan ja se ei tullut pysähtyessä ensimmäisenä mieleen. Korpikärhämät oli tosi hieno skenaario \o/ Haimme viimeisen merkinnän jälkeen aamulla mm. laatikon jossa oli sipsejä ja ennen sitä tehtävälapun. Ennen laatikon hakua ja tehtävälapun haun jälkeen meidät myös teurasti "brittien" ryhmä ^^

[Federal]

Tässä päiväkirjamerkintöjäni Korpikärhämät II-pelistä. Pyrin kirjoittamaan aina kun oli vapaata aikaa.

Joni "Federal" Viitala
Punainen osapuoli
1. Joukkueenjohtaja perjantaista lauantaihin klo. 12 asti ja lauantaista klo 23 pelin loppuun asti
1. Jääkärijoukkueen 1. ryhmänjohtaja

Ryhmäni lisäkseni:

Jori "ScioP" Lahti
Jonne "SerialNumber" Lahti
Ville "Bund" Pentinmäki
Kalle "Repta" Seppälä
Lauri "Vulcan" Seppälä
Sameli "Stan" Tala

Ja vahvistusmiehenä 6.6.2009 klo. 12 saapunut Matti "dwoe" Alho

5.6.2009 klo. 22:00

Noin tunti sitten joukkomme saapuivat omalle puolustuslohkollemme. Koska emme ole vielä saaneet uutta joukkueenjohtajaamme paikalle, olen ylimpänä joukkomme johdossa. Hallussani on edellisestä vihollisiskusta selvinneet kolme jääkäriryhmää ja kolme sissipartiota. Sissipartiot lähtivät tiedustelemaan ja häiriköimään linjojen taakse. Jääkäriryhmät taas asettelin puolustamaan leiriämme, "Mauria" ja "Aarnea". Tilanne on rauhallinen, ei kontakteja.

6.6.2009 klo. 01:50

Vaihdoimme vartiovuoroa ja ryhmäni lähti kohti puolustuspiste Aarnea. Samalla kaksi miestä lähti hakeamaan lisävarusteita. Puolustuspisteelle päästyämme aloimme valmistaa ruokaa ja yritin saada samalla kiinni sissipartioitamme uuden tehtävän muodossa - tuloksetta. Samalla huomasimme vihollispartion liikkuvan tietä pitkin. Lisävarusteita hakemaan lähteneet jäivät piiritetyiksi. Pian tämän jälkeen kaksi vihollispartiota ohitti asemamme molemmin puolin hyvin läheltä osan vartiostamme nukkuessa. Toinen ryhmä kiersi länsipuoleltamme ja toinen ylitti tien kohti leiriämme. Tämän jälkeen vaihdoimme vartiovuoroja ja menin nukkumaan.

6.6.2009 klo. 9:10

Minut herätettiin ja minulle kerrottiin suuren vihollisryhmän lähestyvän meitä. Meidät piiritettiin ja koko ryhmämme tuhottiin. JSP:ltä suuntaisimme puolustusasemiin Mauriin ylivoimaisen vihollisen jo perääntyessä. Asetimme kolme miestä vartioon jolloin loput saivat syödä.

6.6.2009 klo. 12:45

Vahvistusjoukot saapuivat klo. 12 ja saimme hyökkäyskäskyn Laihakalliolle Ketunpesännevan kautta.

6.6.2009 klo: 15:45

Eksymisen jälkeen joukkueemme löysi kuin löysikin Ketunpesännevalle, jonka toinen joukkue oli jo ehtinyt valtaamaan. Vihollisen sissipartio pääsi ylittämään tien takaamme ja pääsi pakenemaan. Ryhmämme on ollut vartiossa nyt 20 minuuttia ja 40:n minuutin kuluttua palaamme puolustusasemiin leirimme lähistölle.

6.6.2009 klo. 22:17

Menetimme jo hetkeksi entisen tukikohtamme, mutta saimme vallattua sen takaisin muutamia tunteja myöhemmin. Itse tosin haavoituin taistelussa niin, että minun oli pakko lähteä JSP:lle. Lähdimme ryhmäni kanssa liikkelle yhden miehen vajauksella odottelemaan sissiemme antamaa tietoa vihollisen odotettavasta hyökkäyksestä.

[Mazor]

Laitanpas pitkän ajan takaa näkyville oman lokini Korpikärhämät II:sta. Tätä lokia lukiessa kannattaa katsella samaan aikaan GPS-jälkiä, niin saa enemmän irti tilanteiden kulusta. Kirjoittelin vähän joka välissä, joten oikeastaan mitään merkittävää tapahtumaa ei puutu.
Jos tuosta jotain nostaa esille niin lauantaiaamun 0710 jolloin koko keltaisten osasto marssi 40m päästä edestämme avoimella tiellä. Silloin jos olisimme avanneet tulen, olisi koko hyökkäys tyssännyt siihen. Myös sunnuntaiaamuna 0825 olimme aivan keltaisten vieressä, kun nämä tekivät aamupalaa.
Laittelen vielä jotain kommentteja kursivoituna lokimerkintöjen sekaan.

Punainen Sissiryhmä:
SissiRJ Matti
1.Partio
PJ Juho
Johannes
Juhana
2.Partio
PJ Sakke
Masa
Elias

SissiRJ:n loki:

Pe
2110 Jättöpaikalla 319 567. Tehtävien jako. Jääkärit puolustavat etelää välillä 280 520-340 520. Sissit tavoitteeksi piste 260 540. Sää pilvinen, heikkoa tuulta.

2140 Tavoitteessa. Alueen varmistus, tauko.

2200 Pieni asemanvaihdos. Taukoa. Sää tuntuis selkenevän.

2205 Ripsii vähän vettä.

2210 Yhteys 2.jr. Ilmoitin sijaintimme 265 535. Taukoa 23 asti.

2230 Sakke ja Masa lähtivät tiedustelemaan etelää, aluetta 265 505. Juho suorittaa operaatio "kalsarit".

2255 Tiedusteluosasto tulossa takaisin. Siirrymme 265 505.

La
0000 Leiripaikka löytyi. Pieni laavu pystyyn. Ruoan laittoa. Osa nukkuu. Leiripaikaksi valitsimme ladon läheisen tien vierustan. Ajatus oli olla mahdollisimman keskellä pelialuetta pohjois-etelä -suunnassa ja mahdollisimman syrjässä. Ladon arvelimme houkuttavan mahdollisia alueelle eksyjiä, jolloin saisimme siitä varoituksen.

0120 Odottelen trangian sammumista. Muut nukkuu. 0500 ylös.

0500 Juho tuli herättämään. Ylös ja tortulle. Varusteiden kevennys ja aamupala.

0615 Ryhmälle suunta pisteeseen 332 475. Tiedustellaan alue ja maasto.

0700 Asemissa 338 476. Hyvä puolustusasema tielle. 2.partio lähtee tiedustelemaan kääntöymp. alueen. Tien vierellä oli hevosenkengän muotoinen kalliomuodostelma, joka antoi suojan tietä kohti.

0710 Vih vahva osasto tiellä matkalla pohjoiseen. Etäisyyttä 40 metriä. Laskemme 27 henkilöä. 2.partio palaa takaisin. Ilmoitamme jääkäreille ja lähdemme perään. Tilanne oli kutkuttava. 2.partio oli juuri lähtenyt, ja ehdittyään 100m huikkaavat radiolla näkevänsä tiellä liikettä. En anna avata tulta, vaan katsomme tilanteen. Ilmoitan jääkäreille radiolla että vihollista on tulossa.

0730 Taistelu pohjoisessa. Reput alas. Lähdemme vähän varovasti perään, ja kun kuulemme taistelun ääniä, heitämme reput maahan ja lähdemme nopeasti etenemään.

0745 Sijaintimme 325 555. Vih hyökkäsi voimalla, tuhosi asemat. Myöhästyimme tilanteesta. Tulitaistelu, otimme irti kalliolle. Vih meni tietä pitkin ohitse. Ehdimme paikalle kun keltaiset keräävät joukkojaan takaisin tielle. Hetken toivon että pääsemme suolaamaan heidät siihen, mutta joku havaitsee meidät ja joudumme ottamaan irti. Joitakin keltaisia kuitenkin saamme tiputettua.

0815 Haimme reput kantoon, 355 505. Taukopiste 364 499, 5 min. Siirrymme etelään, 375 472. Sieltä kääntöympyrälle.

0905 vihollishavainto 100m kääntöympyrästä. Olemme sij. 340 450. Palaamme takaisin. 2.partio havaitsee keltaiset syömässä. Olemme kuitenkin pienen hakkuuaukon takana, joten emme pääsisi lähemmäksi. Alueella on isoja kiviä, ja myöhemmin paljastuu että siellä on tehtäväkin.

0925 Reppukätköllä 377 472. Tauko 20 min. Tavoitteeksi 372 535. Sieltä 325 555.

0940 Yhteys 1.j 2.jr. Tukikohta alueella 350 570. Tavoite 372 535, sieltä 350 570. Lähdemme itäreunaa pitkin takaisin omille alueille, odottamaan komentajan saapumista

1040 saavuimme tukikohta-alueelle 340 580. Odottelemme. Uusi tukikohta 313 554. Jääkärit ilmoittivat vih sissipartiosta alueella 35 56 (?). Ei toimenpiteitä.

1100 Radiolla tieto vesipisteestä. Pohjoisessa tien vieressä.

1130 2.partio törmäsi vedenhakureissulla vih sisseihin tien varrella. 1.partio koukkasi itään, väärään suuntaan. Tilanne rauhoittui. Paluu repuille. [2.partio havaitsi vihollisen sissit tien vieressä. Vihollinen ei kuitenkaan jäänyt taistelemaan vaan otti irti. Väärinkäsitysten vuoksi luulin heidän lähtevän itään, joten otin 1.partion ja lähdimme koukkaamaan toivoen törmäävämme juokseviin vihollisiin. Ajatus hyvä, suunta väärä.[/i]

1235 Syöty on. Menemme komp.p. juttusille.

1300 Saimme myöhästyneen käskyn: Tehtävänä hakea kätkö 340 450. Komentajalla ei ollut eritystä käskyä meille, vain tuo kätkön haku joka olisi pitänyt saada pelin alkaessa. Muuten saimme tehtäväksemme toimia oman maun mukaan ja aiheuttaa keltaisille yleistä pahennusta.

1320 2.partio lähti käymään telttakätköllä. 1.partio nukkuu. Jatkamme toimintaa 17.00. Tarkoitus pitää lepotauko, mutta se ei sitten onnistunutkaan.

1430 Raekuuro. 1.partio liikkeelle. Yht. 2.partioon. Vesitäydennys ja suunta kohti telttakätköä. 2.partio oli jo nukkumassa kun lähdimme teltoille.

1630 Sijainti 255 505. Yhteys 1.j. 1.jr. Omat 330 585.

1645 Lähdemme tiedustelemaan aluetta 300 480 1.partion voimin. 2.partiolle tehtäväksi siirtyä hieman lähemmäksi omia linjoja ja toimia jääkäreiden silminä, sekä väijyttää mahdollisia koukkaajia ja häntäpään kulkijoita.

1725 Väijytimme 2 vih jääkäriä tiellä, 332 475. Etelästä tulossa iso vihollisosasto. Irtauduimme ojaa pitkin länteen, 308 475. Vih ei löytänyt jälkiämme, 10 vih kiersi ohitsemme pohjoista kohti. Istuimme ojan pohjalla kun ensimmäiset keltaiset marssivat ohitsemme. Soosi kiipesi tielle ja ampui paria selkään. Samalla hän havaitsi etelästä tulevan lisää vihollisia. Otimme ojanpohjaa juosten irti länteen ja vähän etelään. Keltaisten jahtaava joukko meni näköyhteyden päästä, mutta ei havainnut meitä. Jos tuossa tilanteessa olisimme sattuneet odottamaan pääjoukkoa, olisi siitä tippunut kyllä useampi henkilö.

1840 Vih osasto n. 15 henkeä tiellä pohjoiseen. Väijytimme 5. Irtauduimme länteen. Juho loukkasi nilkkansa. Vih reppuja siirrettiin autolla pohjoiseen. Siirrymme pohjoiseen. Päätimme tehdä saman tempun uudestaan, ja asetuimme uudelleen väijyyn tien varteen. Soosi meni tien toiselle puolelle ja me loput asetuimme tien länsipuolelle. Makoilimme asemissa jo kun vihollisen respalle menevää joukkoa valui tietä etelään. Tilanne oli jännä, Soosi makasi tien vieressä kasvot etelään ja ei voinut kääntyä. Jos joku respaamaan menevä havaitsisi meidät voisimme yhtä hyvin häipyä paikalta. Ilmoittelimme radiolla puolin ja toisin havainnot, ja kukaan keltaisista ei havainnut meitä. Lopulta kun uusi hyökkäysosasto tuli pohjoista kohti avasimme tulen minun merkistäni. Vihollinen oli kuitenkin liian hajallaan jotta olisimme voineet tehdä isompia tappioita. Aluksi tiputimme 3 häntäpään kulkijaa ja lopuksi vielä 2 muun joukon perään juoksevaa. Terveiset -jm-! Hypätessään takaisin "omalle" puolelle tietä Soosi loukkasi nilkkansa.

1920 Vih auto, 312 512. Paikalla uusi vih JSP. Vih komp.p. paikalla, jakaa käskyjä. Vih ryhmittyy asemiin klo 20 asti, klo 21 "Alkaa tapahtua jotain". Välitän tiedon 1.Jojolle. Suuntaamme telttakätkölle täydentämään varastoja illan taisteluun. Satuimme osumaan vihollisen auton kohdalle n. 50m tiestä ja kuulemaan vihollisen käskyt. Nämä tiedot välitin eteenpäin ja lähdimme hakemaan täydennystä teltoilta. Tarkoiksena ehtiä takaisin klo 2100 mennessä.

2020 2.partio respasi, söimme ja jätimme reput telttakätkölle. Suuntaamme takaisin vih JSP:n viereen. Juho evakuoidaan.

2045 Näköyhteys vih JSP:hen, odotamme mitä tapahtuu.

2100 Vih hyökkää pohj. tukikohtaamme kohti.

2115 312 512 Tuhosimme vih JSP:n. 2.partio jää seuraamaan JSP:n liikennettä. 1.partio lähtee kääntöympyrään. Vih JSP:n pressu 328 520.
Nappasimme vihollisen JSP-pressun mukaan, ja jätimme reppujen päälle miinalappuja. Sitten otin 1. partion ja lähdimme kääntöympyrään ja sieltä louhikkoon etsimään kätköä.

2120 Yksittäinen vihollisen taistelija tiellä, pohjoiseen. Tuntui olevan kiire kun eteni tiellä juoksujalkaa.

2130 Kääntöympyrässä. Jätin laput kohteisiin. Etsimme louhikosta kätkön. Miinoitin pikaisesti autot, vesipöntön ym mitä siellä oli. Johannes ja Juhana menivät jo etsimään kätköä

2140 Kätkö löytyi. Tavara kantoon ja takaisin linjoille tien länsipuolella. Pojat eivät meinanneet löytää kätköä, mutta loppujen lopulta se oli aika ilmiselvässä paikassa. Senkuin kävelin suurimman kiven luo ja kurkkasin sen alle. Sieltä löytyi keksejä (mmm...), kuulia, pari hälytintä sekä alueen ojien kartta. Kartta olisi ollut aikaisemmin hyödyllinen, mutta nyt sitä ei enää hirveästi tarvinnut.

2210 Vih osasto marssii tiellä etelään. Näköhavainto vihollisen kääntöympyrälle palaavasta joukosta.

2230 1.partio tauolla 298 510. 2.Partio 306 525. Siirrymme 2.partion luo.

2250 Tapasimme 2.partion. Siirrymme teltoille, täydennämme varustuksen ja siirrymme yöksi eteläisille alueille. Yhteys komp.p. Tarkoitus mennä yöksi tiedustelemaan ja häiriköimään keltaisien alueelle.

2345 Täydennys tehty. Siirrymme kohti kääntöympyrää tiedustelemaan vihollisen tekemisiä.

Su
0000 Lähtö viivästyi, Sakke sai migreenikohtauksen ja jäi teltalle.

0025 Ryhmä eteni 308 480. Reput alas, tielle tied.

0045 Tie tyhjä ja hiljainen. Palasimme repuille. Tavoitteena ylittää tie ja edetä 368 485.

0110 Yht. 2.jr Tiedustelevat tien länsipuolella etelään. Tauko. Kierrämme hakkuuaukean alempaa.

0145 Ylitimme hakkuuaukean, vih asemat n. 150m aukean reunasta metsään. Havainto 4 vihollisesta. Irtaudumme tulojälkiä. Keltaisien asemat olivat aika laajalla alueella, kun vihollista tuntui kulkevan metsässä edestakaisin. Ainakin 4 vihollista havaittiin otsalamppujen ja puheen perusteella. Meidätkin havaittiin ja lähdimme pois.

0205 2.jr tiedustelemassa hakkuuaukealla. Pieni juttutuokio.

0220 Tiellä vahva osasto etelään. Yht. komp.p. Osasto punaisia, ovat lähdössä hyökkäämään kelt. alueelle. Pieni neuvottelu, kerromme tietomme. Jatkamme unille. Oulun pojat ovat menossa hätyyttelemään keltaisten unia. Emme liity mukaan, vaan jatkamme nukkumaan.

0240 Saavuimme telttapaikalle. Pun. 2.jr käynyt ladolla. Nukkumaan. Herätys 0600. Pakkasta.

0530 Herään kylmään. Ylös ja trangia tulille. Muut saavat vielä nukkua. Kostea paita päällä nukkumaan, paha virhe. Heräilin useaan otteeseen kylmään, ja lopulta oli pakko nousta.

0600 Herätys. Aamupala ja valmistautuminen tiedustelemaan tien suuntaa. Kylmä yö.

0705 Liikkeelle.

0725 2.partio asemissa 328 520 ja 1.partio 322 505. Hiljaista.

0750 Siirrymme tien länsipuolelle ja kohti vih aluetta kääntöympyrässä

0815 Vih punainen auto hak. aukean eteläreunassa tiellä. Vih asemat tien itäpuolella 335 470. Ei yhteyttä omiin.

0825 Vih ajoneuvo tuhottu, vih aamupalan teossa. Äänihavaintoja. Kävin autolla viemässä lapun samalla kun muut varmistivat. Auton toisella puolella 10-15m päässä oli väkeä aamupalalla.

0840 Kääntöympyrässä, vesitäydennys. Takaisin tulojälkiä.

0905 Partio alueella 310 470. Tauko 10 min. Tavoitteena väijyttää tiellä kulkevia pisteessä 322 495.

0910 Tulitaistelu pohjoisessa. Tämä jäi mysteeriksi, kuka ampui ja ketä?

0915 Liikkeelle.

0925 Pisteessä 311 488. 2.partio asemiin tien viereen. Tarkkailevat tietä, väijyttävät. 1.partio torkkuu, vaihto 20 min.

1005 1.partio asemissa. 2.partio torkkumaan. Ei yhteyttä jääkäreihin.

1020 Pun joukkueenjohtaja saapui pohjoisesta Laihakalliolta. Tieltä tulee pun osasto. Ovat hyökkäämässä kääntöympyrään. Liitymme mukaan. Tämä tyyppi käveli melkein syliin ennenkuin huikkasin hänelle. Lähdimme pikamarssia tietä pitkin kohti kääntöympyrää.

1045 Vih majoitusalue tyhjä. Alue on tyhjä!

1100 Kääntöympyrä tyhjä. Vih lähtenyt ilm. idänpuoleista reunaa pohjoiseen.

1105 Suuntaamme etsimään vihollista tien idänpuoleiselta alueelta.

1120 Etsimme vihollista.

1130 Vih löytynyt kallioilta 345 615. Liitymme hyökkäykseen.

1145 Koko ryhmä tuhoutunut, siirrymme vesipisteelle odottamaan. Pelin ensimmäiset vihollisten aiheuttamat tappiot 15 min. ennen pelin loppua.

1205 Peli ohi!