Palautetta pelistä

[MikaLinna]

Tähän voi/pitää antaa palautetta miten peli meni kaiken kaikkiaan.

Omasta puolesta plussat
+ kanisteri-tehtävät tuntuivat olevan ok
+ pullo-kätköt toimi
+ ensisiteitä oli riittävästi, ei silti liikaa kait (ei ainakaan kukaan valittanut ettei niitä jaksaisi kantaa)
+ enemmän nais-pelaajia kuin viimeksi

Miinukset
- salatehtävät ei onnistuneet eivätkä tuoneet haluttua kaaosta
- yksi osapuoli liian vahva
- sideharso ei toimi kuin kertakäyttöisenä (muille järjestäjille vinkiksi) !!
- liian vähän pelaajia yöpelissä, asetelmat ei toimineet
- liian vähän siviililejä että niistä olisi muodostunut toimivaa uhkaa ase kädessä
- sääntöjen ymmärtämättömyys
=> ei keksi miten yksinkertaiset säännöt loisi, ei niitä kuitenkaan kaikki ymmärrä...
=> ehkä helpoin on osuma - kotiin

[-jm-]

Osapuolemme poti kroonista ensisidepulaa.
Moni ryhmämme taisteli todella pitkään vain yhdellä ensisiteellä varustettuna.
Löysimme vain kaksi pullo-kätköä, ehkä meillä oli vain huono tuuri.
Silti olisin toivonut heti pelin alusta lähtien ensisiteitä semmosita määrää, että niitä olisi riittänyt edes pari jokaiselle ryhmälle.

Kanisterit olivat mielestäni todella hyvin keksitty.
Ne olivat sopivan harmillisia kantaa ja toivat oivallisen lisäsäväyksen peliin.
Taisi pelinjärjestäjällekin hiki tulla puseroon kanistereita maastoon rahdatessa.

Viime vuonna tosiaan oli tehtäväkuorin annettuja tehtäviä liiankin kanssa, moni tehtävä oli pakko sivuuttaa koska ei ollut miehiä niitä suorittamaan.
Harmillista moittia sellaisesta, sillä tehtävien laadintaan oli varmasti käytetty melkoisesti aikaa.
Siksipä onkin mukavaa todeta, että tänä vuonna tehtäväkuorista paljastui inhimillisempi määrä tehtäviä.
Pystyimme suorittamaan paljon isomman määrän käskykuorien tehtävistä.

Vaikka nenille tulikin Tampesterilta, koen tämänvuotisen pelin viimevuotistakin onnistuneempana.

[Alezi]

Plussat:
Hyvät komentajat.
Eri-ikäisiä, sekä miehiä että naisia mukana kiitettävästi.
Kanisteritehtävät, jotka antoivat mukavan lisän peliin.
Pelin suunnittelu.
Sideharsot.
Hyvää roolipeliä siviileiltä.

Miinukset.
Lopussa mätöksi karannut peli, jossa viimeisien tuntien aikana vain käytiin kilpamättöä Varikosta.
Tampesterilla liian paljon pelaajia verrattuna vaikka KDF:än 12 pelaajaan.
Siviilejä liian vähän, sillä he eivät pysyneet loppua kohti neljäntenä osapuolena, vaan ennemminkin ailahteleien hyökkäys-vasta hyökkäys aaltojen sivustaseuraajia.
Anton Potroviakaan ei näkynyt missään.

Mutta ensi vuonna lisää. Hieno kokemus oli. Olihan siinä yhdessä kohdassa kyllä moraali vähän alempana, kun hävittiin Varikko 12 puolustajalla 60 hyökkääjää vastaan, EU RDF:ääkään ei näkynyt missään. Mutta mitäs siitä mahtava peli saatiin pelattua.

[Kenia]

Hiphei!

Kuten viimekin vuonna, oli hauskaa! Kahden henkilön tiedusteluryhmämme sai juuri sellaista tehtävää mitä osaamme parhaiten. "menkää tonne ja aiheuttakaa pahennusta". Voi kyllä! Onnistuu!

Muutama miinus:

1. Koen, että ei ole kovinkaan herrasmiesmäistä respata silloin, kun vastustaja ryysii kovasti kohti respaa. Ts. respaamisen tulisi olla kiellettyä jos on tilanne päällä. Luulisi että olisi ilmiselvää mutta ei ole.
2. Jo monasti mainuttukin, osapuolet kovin epätasapuoliset.
3. cmon, ei voi olla yksinkertaisempia sitomissääntöjä? Miten voi olla ettei tajua?

(nokkelampi voi huomata, että kohdat 1 ja 3 eivät johdu pelinvetäjistä, vaan pelaajista. Eli hyvin vedetty!)

Ja vielä kerran täytyy pahoitella kun eu:n komentaja niin pahastui kun ryömimme hänen komentopaikalle ja paukutimme häntä niin kovin niin läheltä (n. 7m päästä). Mutta hei, mitä siinä olisi pitänyt tehdä? Kun on koukannut (eksynyt) niin pirusti, ei paljon kiinnosta mennä juttelemaan mukavia ja ottamaan osumaa komentaja kaverilta, joka sitäpaitsi aloitti vihollisuudet ensin Mutta enivei, pahoittelut aiheutetusta pahennuksesta (siis siitä, mitä käskettiinkin tehdä)

Kivaa oli.

Elias "Kenia" Puustinen
Humppa-kaukopartio

[-jm-]

Ja vielä kerran täytyy pahoitella kun eu:n komentaja niin pahastui kun ryömimme hänen komentopaikalle ja paukutimme häntä niin kovin niin läheltä (n. 7m päästä). Mutta hei, mitä siinä olisi pitänyt tehdä? Kun on koukannut (eksynyt) niin pirusti, ei paljon kiinnosta mennä juttelemaan mukavia ja ottamaan osumaa komentaja kaverilta, joka sitäpaitsi aloitti vihollisuudet ensin Mutta enivei, pahoittelut aiheutetusta pahennuksesta (siis siitä, mitä käskettiinkin tehdä)

Offtopicia, mutta nyt on pakko kysyä, että missä vaiheessa tälläistä tapahtui?
En nimittäin tiedä milloin vastustaja olisi ryöminyt komentopaikkani läheisyyteen ja että olisin moisesta suorituksesta muka pahastunut.
Joko ymmärrän kirjoitetun ihan pieleen, tai olen ollut täysin eri pelissä.

[razorpojka]

Ja vielä kerran täytyy pahoitella kun eu:n komentaja niin pahastui kun ryömimme hänen komentopaikalle ja paukutimme häntä niin kovin niin läheltä (n. 7m päästä). Mutta hei, mitä siinä olisi pitänyt tehdä? Kun on koukannut (eksynyt) niin pirusti, ei paljon kiinnosta mennä juttelemaan mukavia ja ottamaan osumaa komentaja kaverilta, joka sitäpaitsi aloitti vihollisuudet ensin Mutta enivei, pahoittelut aiheutetusta pahennuksesta (siis siitä, mitä käskettiinkin tehdä)

Offtopicia, mutta nyt on pakko kysyä, että missä vaiheessa tälläistä tapahtui?
En nimittäin tiedä milloin vastustaja olisi ryöminyt komentopaikkani läheisyyteen ja että olisin moisesta suorituksesta muka pahastunut.
Joko ymmärrän kirjoitetun ihan pieleen, tai olen ollut täysin eri pelissä.

Tais olla KDF:n komentaja kysees, Mazor.

[Mazor]

Korjausta Kenialle: Te tulitte KDF:n tukikohtaan. Ja olitte kolmansia 30 min sisään jotka tulivat häiritsemään ruokailuamme. Ja etäisyyttä oli vähemmän. Ei siinä mitään, kuulaa vain lähti liikaa suhteessa meidän selkeään näkyvillä oloon ja lyhyeen etäisyyteen. Onneksi ette huomanneet yhtä sivummalla ollutta taistelijaa.

Kiitos pelinjohtajalle, suuri määrä työtä takana ja helpotus on varmasti iso kun on peli ohi. Kiitos myös komentajien kuuntelusta ennen peliä ja pelin aikana.

Luulisin että kaikilla oli hauskaa.

Itseäni harmitti se ettei voinut oikein osallistua peliin muuten kuin radiopuhelimella. Komentajan tippumisen sakko oli hyvä pelote. Voimasuhteet olivat todella huonot, KDF:ltä jäi pois 30% pelaajista, ja se tuntui. Onneksi EU oli tehokas.

Ensisiteet olivat hyvät sekä idealta että toiminnalta. Harmi kun ei sadetta kestäneet. Perjantai-aamuna meillä oli 11 sidettä 3 henkeä kohti. Tuuria oli pullojen löydön suhteen. Vesipönttöjä löydettiin EU:lle useita, ja TaSpeFin päärespa tuli vallattua ja parit pöntöt vietyä sieltä. Hyvä Soosi!

Jälleen kerran kylän eteläpuolinen respa oli pelin tärkein paikka. Tiesin sen TaSpeFille todella kriittiseksi, mutta en pystynyt pitämään sitä tai valtaamaan uudelleen. Sieltä pääsi aivan liian nopeaa takaisin pelin täreimmälle painopistealueelle.

Mutta näin. Kiitokset ja kumarrukset!

[Kenia]

kdf eu mitä näitä nyt on =) Jos olisimme tajunneet jotta olitte syömässä olisimme ehkä keksineet jotain muuta. Varsinkin kun vitsi oli jo vanhentunut ja muut ehtineet ensin. Pahus.

[Mattiboy]

Sellasta että aseiden kronotusta voisi harkita?
Kun tuntu että sarjatuliaseesta lähti niin ******** lujaa, että reiteen tuli mustat läiskät.
Ja moni K.D.F:läinen kuuli ku mettä raikas ku meikä kiros

[Guest]

Itse pelasin peliä Tampesterin puolella Alfa-joukkueen vara-JJ:nä, joten palautekin luonnollisesti siitä näkökulmasta kirjoitettu. Tämä oli itselleni myös ensimmäinen Suomyrsky-peli.

Peli toimi yllättävän hyvin kolme ensimmäistä tuntia. Tunnelma oli kohdallaan ja peli pysyi vielä kasassa, mutta sitten tapahtui se mikä niiin monessa muussakin pelissä on tapahtunut ennen tätä. Tunnelma lässähti, pelaajat väsyivät ja resparalli alkoi.

Tässä ongelmakohtia lyhyesti:

Pelaajat yleensä:
- Radioviestit olivat aivan hele-vetin kauheeta kuunneltavaa. Radio olikin ison osan pelistä täysin käyttökelvoton.
- Oman kivan tavoittelu. Airsoft on mielestäni sotapeli, ja miten sen pitäisi minun mielestäni ilmetä? No käskyjä totellaan, tehtävät suoritetaan niin hyvin kuin voidaan ja jätetään se sooloilu pois. Surullista oli myös kuulla, että eräänkin kerran Kylä menetettiin, koska osapuolemme urheat soturit olivat juosseet sateensuojaan hökkeleihin ja näin ollen vihollinen oli päässyt yllättämään.
- Kun joukkueenjohtaja määrää ryhmä puolustusasemiin, niin siellä ollaan niin kauan, kun tullaan sanomaan, että ei tarvitse olla enää. Nyt sieltä lähdettiin omin nokkinensa suorittamaan "kommando-tehtäviä", tai tultiin nurkumaan, että "Miks pitää vartioida ynnynnynnyn".
- Alfa-joukkueen Perhon Partisaaneille terveisiä. Mahtava porukka ja hemmetin hyvä RJ. Tämän ryhmän läsnäolo paransi omaa pelikokemustani huomattavasti.

Siviilit:
Aina ongelmallisia airsoft-peleissä. Itse olen jo niin väsynyt näihin bofferi-puukkoattentaatteihin, että olen päättänyt, että kerran käsken siviilit maahan ja jos näin ei tapahdu niin ammun kaikki. Realismiakin ajatellen luulisi, että vieraan maan valloitusjoukkojen rynnäköidessä Kylään juostaisiin karkuun tai ei ainakaan alettaisi keskisormea näyttelemään. Yleensähän nämä siviilijutut menee ihan huumorihommiksi. Tämä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisena vittuiluna. En itsekkään osaisi esittää/ eläytyä siviiliksi.

Pelitekniset seikat:
- Respaussysteemistä en pitänyt sitten ollenkaan. Ajatus taustalla todella hyvä, mutta kyllä jurppi lähteä koko porukalla pois taistelusta, jossa vastassa olisi ollut 2-3 vihollista ja omasta 7 hengen ryhmästä oli tippunut vain kaksi taistelijaa. Tää on tietysti mielipidekysymys, mutta omalla kohdalla jätän tämmöset systeemit jatkossa väliin. Itse pidän eniten laaki ja vainaa meiningistä. Kaikenlaiset lääkintämiessäännöt tähän asti ovat olleet turhia ja kömpelöitä kaikissa peleissä.
- En tiedä millaista kaaosta pelinjohtaja peliin yritti saada, mutta kyllä omaan silmään peli näytti ihan tarpeeksi kaoottiselta. Tämä onkin monen pelin ongelmakohta. Pelinjohtajat yrittävät saada peliin liian hienoja yksityiskohtia, mutta useimmiten näistä ei tule mitään muuta kun epäselvyyttä ja ongelmia. Itse haluaisin joskus nähdä oikein simppelin kiväärijoukkue vs. kiväärijoukkue pelin, jossa ei olisi mitään muuta, kuin vallattavat kohteet ja kaksi toisiaan vastaan pelaavaa joukkuetta/komppaniaa. Jos tämän ensin saisi toimimaan, niin sitten voisi alkaa käsikirjoittamaan niitä kimurantimpia juonikoukeroita. Eli pelaajakulttuurissa pitäisi saada perusasiat kuntoon ja sitten hienompaa kuviota. (Peruasoita: Kyky toimia osana joukkoa, itsensä huoltaminen, suunnistaminen jne.)

Kerrottakoon vielä loppuun, että en välttämättä itse sitten kuulunut pelin kohderyhmään. Itse airsoft-peliltä haen suht vakavamielistä sota/taistelusimulaatiota ja hyvin organisoituja osapuolia, jotka pyrkivät tavoitteisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla.

T: Kalle Nuutinen, Kuopio

[MikaLinna]

-Itse haluaisin joskus nähdä oikein simppelin kiväärijoukkue vs. kiväärijoukkue pelin, jossa ei olisi mitään muuta, kuin vallattavat kohteet ja kaksi toisiaan vastaan pelaavaa joukkuetta/komppaniaa. Jos tämän ensin saisi toimimaan, niin sitten voisi alkaa käsikirjoittamaan niitä kimurantimpia juonikoukeroita.

T: Kalle Nuutinen, Kuopio

Kalle kirjoitti monta hyvää pointtia, tähän oli hyvä tarttua - mikään ei estä tämmöistä peliä suunnittemasta. Se ongelmahan meinää näissä hommissa olla, että kaikille sopivia pelejä on niin pirhanan vähän ja niitä pelien suunnittelijoita on vielä sitäkin vähemmän. Suomyrsky-sarjaan on kuulunut erilaisia vakioelementtejä koko pelisarjan ajan, joita ovat olleet:
- osapuolillla on päätehtävät; iske ja valloita ja vastaavasti puolusta viimeiseen mieheen
- vahva miehittäjä ja heikompi puolustaja -> tämän jokainen tiesi peliin lähtiessään
- ryhmärespa -> sekin on jokaisella peliin tulleella tiedossa että säännöt vain toimii noin
- pelinjohtajan mahdollisuus puuttua peliin -> sitäkin on käytetty jokaisessa pelissä, mielivaltaisesti
- pelisarja ei ole Milsim-tyylinen vaan kaikkea kaikille; tosi milsim onkin sitten jo hieman vaativampaa, pittäisi olla viikko metässä 300 miehen kanssa jne.
- komentajat luovat pelin; heillä on mahdollisuus valita mitä tehtäviä tekevät annetun priorisoinnin puitteissa ja näin ollen "kimurantit juonenkäänteet" olivat ennalta arvaamattomissa

Taustatietoa:
- komentajille toimitettiin käskyt klo 18 perjantaina
- käskyissä on päätehtävät ja tehtävien priorisoinnit, esim. EU:lla oli
1. EU:n raja on koskematon, vihollinen sidotaan Kiimalaan
2. omien joukkojen suojaaminen
3. omien joukkojen huollon turvaaminen (eli kerätään omat kannut nopeaa pois ja suojataan ne)
4. K.D.F:n avustaminen
5. Kiimalan siviilihallinnon avustaminen
6. Siviilien huollon turvaaminen

Vastaavasti K.D.F:n priorisoinnit olivat:
1. Komentajan koskemattomuus (ei muuten onnistunut...)
2. Omien joukkojen suojaaminen
3. siviiliviranomaisten suojaaminen (poliisi + EU-virkamies)
4. siviilien suojaaminen
5. omien joukkojen huollon varmistus
6. siviilihallinnon avustaminen
7. EU:n avustaminen

EU:n päätehtävä oli Tampersterin stopppaaminen, missä he onnistuivat - vihollinen sidottiin Kiimalalaan. K.D.F:n päätehtävä oli Kiimalan suojeleminen. Pitää muistaa että K.D.F oli Suomyrsky2:ssa saanut jo näpeilleen, joukot oli pieniä ja tarkoitus oli että he turvautuisivat EU:n apuun (tämä toimikin) sekä siviileistä nousseeseen maanpuolustustahtoon (tämä kusi kun siviileistä yli puolet katos muutama päivä ennen peliä, ei tähän saatu voimaa millään aikaiseksi). Tampesterin päätehtävänä oli vallata Kiimala klo 17 mennessä ja tämä tuli toteutettua.

Eli lyheyesti; juonenkäänteet on olleet aika pieniä, pääosin 2 vs 1 peliähän tämä oli, mutta yksi porukka oli vain todella vahva. Pelin suunnittelija laski sen varaan, että pienempi puolustava osapuoli pärjää jos pääsevät vain hyvin asemiin mutta klo 12 jälkeen tapahtunut Tampesterin hyökkäys oikealta sivustalta muutti pelitilanteen lopullisesti eikä K.D.F enää saanut tilannetta haltuun - komentajien käskyissä puolustuslohkot oli jaettu EU oikealla ja K.D.F vasemmalla ja tuurilla Tampester lähtikin vasemmalta - toisella laidalla olisikin tullut rumempaa jälkeä, siellä olikin aika vahva miehitys edessä

Näin mentiin tällä kertaa, viimeksi menikin toisin

Ps. se Tampesterin perustama Respa oli ehkä sittenkin väärässä paikassa, tehtävälapussa se minusta on piirretty etelämmäksi...

[Vulcan]

Mistään ei ainakaan poliisivoimille ilmennyt, että siviileistä olisi pitänyt kasata jonkinsortin minuuttimiehiä hyökkäyksen alkaessa. Päinvastoin, itse käsitin, että siviilit pitää koittaa pitää erossa sellaisesta. Mieluusti olisin tietysti nostanut pienen ylläkön kansan "syvistä" riveistä.

Taspefin ensimmäinen lauantain hyökkäys oli tietysti melko brutaali, paremman puutteessa siviilit ja poliisit saivat kuulat naamaansa ja poliisivoimiakin kutsuttiin jo militanteiksi. Siitä sitte saattoikin johtua ne muutamat puukoniskut, että turha on niistäkään ruikuttaa ruikuttaa. Muutamaan otteeseen taspef-sotilaat ottivat asemansa siviilien seasta, mutta sota on kovaa.

Poliisien tehtävissä vähän ihmetytti se, että miksi poliisivoimien olisi itse pitänyt pidättää EU:n sotilaita ja jopa komentaja. Loogisempaa olisi ollut, jos tehtävä olisi ollut viedä pidätysmääräykset EU-joukkojen varakomentajalle, mutta jälkiviisaus on jälkiviisautta:)

Lauri "Vulcan" Seppälä
VKKJ:n poliisikomentaja

[Gaz]

Avaudun nyt sen verran että omasta mielestäni siviileitä käytettiin maalitauluina ihan liikaa. Ei oikeassa elämässä päästäisi lähellekkään tätä törkeyttä.
Jos joku siviili tulee ja lyö puukon kylkiluiden väliin ei se tarkoita että tullaan respalta ja tyhjennetään lipas kohti siviileitä.
Suurimman osan ajasta oman käsityksen mukaan siviilit (lue: Ei-poliisit) ei kantanut aseita mukana, ja silti saatiin kuulaa niskaan.
Vaikka teillä on iso ase, niin voi sitä ampumisen sijasta käyttää uhkailuunkin.

Ja ylempään viestiin jossa piikiteltiin siviilien puukottamishalukkuutta; osittan samaa mieltä, omasta mielestä siviilien ei tarttis tappaa ketään pelin aikana. Hyvä rooli olis sellanen että taisteleva osapuoli on reilu siviileille = siviilit antaa tietoa jne.

[AQ]

Ehtoota

Olin yksi järjestystä ylläpitävistä Vapaan Kiimalan Kansallisista Järjestyspoliiseista + syyttäjä, hommia ei liikaa ollut kiitos kuopiolaisten poisjäämisen..

Ainut työllistäjäni oli ystävämme Leif Stromberg, ravivalmentaja. Syytettiin mm. yleisestä rötöstelystä, virkavallan vastustamisesta x 2, viranomaisten työn sabotoinnista, virkavallan halveerauksesta ja maanpetoksesta.. Istuskeli putkassa kerran ja sai ansaitun teloituksen.

Tuossa ylempänä kitistiin puukottamisesta..

Perjantai-illalla pimeyden jo laskeuduttua, ruiskutti taspef pitkiä sarjoja siviileihin, jotka olivat sytyttelemässä nuotiota.. Ampujia ei pystynyt näkemään, kuulaa vaan tuli niin helvetisti, juurikin keskelle aseettomia siviilejä.

Taspefin aloitettua ensimmäisen hyökkäyksensä Kiimalaan, oli heitä vastassa aseettomia siviilejä ja poliiseja jotka tarkkailivat tilannetta. Siviilit ruokailivat isossa rykelmässä nuotion ympärillä ja polisiit omalla teltallaan. Minä menin tarkkailemaan, ettei siviilejä ammuttaisi..
Sotilaat menivät käskyjä toisilleen huutan sorakuopan reunalle, huusivat siviilejä väistymään ja ampuivat heti perään pitkiä sarjoja keskelle ruokailevia viattomia lastenkasvoja. Saratin vihaisesti ampujalle, joka käänsi piipun minua kohti ja ase takoi tyhjää. No, tämä käski kaverin ampua, ja jokos sieltä sarja paukahti muutamasta metristä ympäri kehoa. Itselläni oli ase kotelossa, eikä kenenkään kyläläisen aikomus ollut taistella vastaan.
Poliisikomentaja saapui ihmettelemään, hänelläkin ase kotelossa. Noh, sarja päähän, muutamasta metristä sekin.

Miehittäjät saapui kylään ja käski meidät kaikki maahan puoleksi tunniksi, kutsuen siviilejä ja poliiseja militanteiksi. Kireä tunnelma jatkui lopun peliä.

Ei ole mikään ihme jos näitä puukotuksia tapahtui, mielestäni olisi saanut tapahtua enemmän. Leif hyvitti tekonsa takomalla veittä 4-6 taspefin taistelijaan. Yksi tilanne oli kun kaksi taspefin sotilasta tulivat ottamaan siviileistä suojaa ja sateensuojaan baariin, ilmeisesti ei kalliit aavikkopuvuut kestäneet vettä.

Ammuskelu alkoi ja siviilit syöksyi kuka minnekin nurkkaan. Leif ampui toista kaveria perseeseen laiskalla jousipistoolilla, herra ei meinannut millään uskoa että sai osuman ja tähtäilikin meidän Lepaa. Toinen ruudinkeksijä sitten äkkäsi jutun ja tähtäsi Leiffiä parista metristä päähän, kehu kuinka tehokas pyssy, Leiffi meni vapaaehtoisesti respaamaan. Kömmin terassilta baarin sisään suojaan minttusadetta tämän päähäntähtääjän selän taakse, ja pistin kauhavalaasen kylkiluiden väliin muhimaan.

Kumman hyvin tämäkin herra raportoi respaamisensa jälkeen tapahtunutta kovaan ääneen, hyvä muisti, tai sitten ei osannut pelata rehellisesti? Veikkaan jälkimmäistä. Osasi jopa osoittaa minut nuotiolta, ihme ettei tullut ampumaan kaikkia siviilejä päähän.

Jatkossa siviilit voisi ottaa kokonaan pelistä pois, meidät ammutaan kysymättä, pimeällä sekä keskellä päivää jo ennen muuta kontaktia. Sitä paitsi, eihän Kiimalassa ole enään siviilejä, koska nämä urhot ovat ne jo ampuneet..

Poliisien tehtävät pelin lopussa jäi suuresti mietityttämään, miksi lähes aseettoman poliisin pitää lähteä metsästämään EU:n komentajaa? Ymmärrän toki jos pelin kulku oli ajateltu eri tavalla, mutta eikö se ole EU:n oma ongelma jos komentaja on petturi?

+ Pelinjohto
+ Rauhalliset siviilit ja urhea Leif
+ Nuotio
++ Nuotioon tarvittavat puu, sytykkeet jne.
++ Aggregaatti
+ KDF, olivat surussamme mukana

+- EU

- Taspefin toiminta
- Joukkueiden käsittämätön epätasaisuus
- Poliisien tehtävät!
- Herrasmiessäännöt osalla porukasta aivan hukassa
- Siviileillä ei ollut juuri mitään erityistä osaa roolissa, muuta kuin tulla ammutuksi läheltä ja kovaa

Olisin kaivannut herrasmiesmäisempää peliä, ja hieman erilaisempaa suhtautumista siviileihin, meitä jokaista pidettiin militanttina. Poliisivoimat joutuivat antautumaan Taspefin saapuessa, tosin siltikin ammuttiin.

A. Autio
Poliisi

[Rayhawk]

Noniin suomyrsky 3 on nyt sodittu ja yö levätty. Tässä ois minun taisteluraporttini. Tehtävänäni oli Bravo 2 ryhmän vararyhmänjohtaja.

Ensituntemukset aamulla: Ai kun on paikat kipeenä. Niska/selkä/polvet kipeenä.

Itse peli oli taas mahtava. Joskin aika paljon viimevuotisen toistoa. Tästä syystä pelin järjestäjät ilmeisesti miettivät että tuleeko neljättä osaa enää. Itse toivoisin että 4. osa järjestetään mutta sijainti voisi olla ehkä toinen (?).

Mutta siis raporttiin...:
Perhon Partisaanien ryhmä sai vahvistuksen Lappajärven softaajista yhden miehen. Saavuimme peliin noin tuntia ennen varsinaista ilmoittautumisaikaa ja pääsimme samantien mukaan peliin. Ensimmäinen tehtävämme oli partioida päämajan lähimaastoa ja etsiä juomavettä. Parin ensimmäisen partiokierroksen jälkeen meidät lähtettiin etuvartioon kartalla määrättyyn paikkaan. Tässä me onnistuttiin eksymään aivan kentän toiselle laidalle. Siellä sitten törmäsimme toiseen omaan partioon jonka kanssa neuvoteltuamme pääsimme takaisin kartalle. Ja eikun reipas marssi suon läpi kohdealueellemme. Ja siellähän se vesikanisteri olikin odottamassa. Samaan aikaan havaitsimme lähellä olevalla tiellä osastomme vahvistukset marssimassa tukikohtaanpäin. Me nappasimme kanisterin kantoon ja palasimme tukikohtaan saamaan lisäohjeita.

Tukikohdassa meidät liitettiin joukkueeseen joka muodostui Kuopion 8 hengen ryhmästä ja Seinäjoen 4 hengen ryhmästä sekä tietysti meidän 6 hengen ryhmästä. Tämän joukkueen johtajana toimi Kuopiolainen kaveri.
Joukkueen tehtävänä oli koukata idän puolelta ja vallata respapiste kylän eteläpuolelta. Respaa oli puolustamassa arviolta 5 hengen ryhmä jonka tuhosimme ilman omia tappioita. Puolustajien asemat olivat huonosti valittuna kun kaikki olivat samassa pisteessä josta ei ollut mahdollista vetäytyä parempiin asemiin.

Tässä kohtaa joukkueemme sai kaksi uutta tehtävää. Pää tehtävä oli ottaa kiimalan kylä haltuun ja toinen tehtävä oli suojata juuri vallattu respapiste joka hallussa ollessamme lyhensi respaus matkaa puolikilometriä. Suoja ryhmään valittiin minut vetäjäksi ja minulle annettiin Punisher ja koko seinäjoen ryhmä ja 2 miestä kuopiolaisista. Loput 10 henkeä lähtivät hyökkäämään kiimalan kylään.

Minä päätin laittaa kuopiolaisen taisteluparin suojaamaan läntistä sivustaa jossa oli hyvät apajat tarkka-ampujalle. Punisherin sijoitin respan pohjoispuolelle asemaan josta hän pystyi suojaamaan respalle tulevan tien ja pohjoispuolella olevan nevan. Seinäjoen ryhmän sijoitin respan eteläpuolelle jossa jaoin 4 hengen ryhmän taistelupareiksi joista ensimmäisen laitoin suojaamaan etelänurkalla itään päin ja toisen lyhyen matkan päähän suolle suuntana etelän ja lännen puoleinen neva. Omaksi paikaksi valitsin aseman läheltä Punisherin asemaa.

Lyhyen odotuksen jälkeen lähdin tarkastamaan puolustuksen asemat. Ensin tarkastin kuopiolaisten sijainnin. Sillä rintamalla oli kaikki kunnossa. Sitten siirryin etelään seinäjokelaisten luokse. Siellä olikin havaittu liikettä idän puolella. Tarkka-ampuja piti vihollisen matalana ja ilmeisesti vihollinen irtautui kun ei päässyt lähemmäksi siltä suunnalta. Otin kuitenkin varmuuden vuoksi toisen taistelu parin lähemmäksi Etelän puolelta asemia jos vihollin päättäisi palata samalta suunnalta. Ja palasin takaisin omiin asemiini.

Juuri kun ehdin omalle paikalleni Punisher ilmoitti havainnosta vihollisen liikkeestä pohjoispuolella. Odotimme hetken ja avasimme tulen vihollista kohden. Lyhyen tulitaistelun jälkeen vihollinen joutui palaamaan omalle respalleen. Ensimmäinen vihollisryhmä tuhottu.

Päätin tarkastaa taas asemat. Lännessä oli havaittu vihollisliikehdintää. Kuopiolainen tarkka-ampuja ampui vihollisen läntiselle suolle melkein sadanmetrin päästä. Tämä vihollinen taisi olla liikkeellä yksin koska se nosti samantien raatoliinan ja palasi respalle. Toinen vihollinen tuhottu. Siirryin etelään tarkastamaan siellä olevan tilanteen. Täällä ei ollut enää tehty uusia havaintoja ja puolustajien kärsivällisyys oli lopussa. Minulta pyydettiin uusia tehtäviä mutta käskyni oli pitää respa hallussa joten en voinut antaa muita tehtäviä seinäjoen ryhmälle. Palasin omalle pisteelleni.

Noin vartin jälkeen tule asemaani yksi mies etelästä seinäjoen ryhmästä kyselemään oisko mitään tekemistä ja valittelemaan tylsistymistä. Tässä vaiheessa kuulin radiosta avun pyyntöjä jossain päin toisella respalla. Minulla ei ollut karttaa josta olisin voinut tarkastaa koordinaateja. Joten pyysin seinäjoen ryhmän johtajaa liittymään seuraani ja tuomaan kartan. Tässä kartassa ei ollut merkittynä koordinaatteja joten siitä ei ollut apua tilanteeseen. Yritin pähkäillä missä apua tarvittiin mutta silloin Punisher ilmoitti jälleen vihollisliikehdinnästä pohjoispuolella. Päätin lähettää seinäjoen ryhmän koukkaamaan vihollisen sivustaan idän puolelta. Sanoin heille menkää parikymmentä metriä taaksepäin ensin ja sitten koukatkaa idänpuoleisen nevan takareunan kautta vihollisen taakse. Pojat lähtivät saman tien menemään. Jostain syytä he kuitenkaan eivät menneet nevan toiseen reunaan vaan jäivät hyvin lähelle minun asemaani. Taistelu kuitenkin oli käynnissä joten en voinut puuttua tilanteeseen enempää. Kävin hakemassa kuopiolaiset lännestä ja sijoitin heidät Punisherin pohjoispuolelle vihollisen toiseen sivustaa. Nyt olimme jo saaneet heidät aika hyvin sumppuun. Vihollisia oli liikkeellä iso ryhmä tai kaksi. Toinen ryhmä yritti edetä idänpuoleisella nevalla mutta törmäsivät seinäjoen ryhmään ja jäivät nevan keskelle ristituleen. Tämä ryhmä tuhoutui (kolmas vihollinen tuhottu) toinen vihollispartio sen sijaan yritti edetä nevan laidassa olevaa ojaa pitkin mutta heidät saatiin yllätettyä kun kuopiolaiset ilmestyivät heidän sivustaan. Neljäs vihollisryhmä tuhottu. Tähän mennessä omat tappiomme olivat vain Punisher jonka kuopiolaiset ampuivat epähuomiossa itse. Hänet kuitenkin saatiin nopeasti sidottua ja takaisin taisteluun. Tilanne oli ohi.

Kaikki olimme respalla, joten käskin Punisherin mennä ja kerätä haavaliina respalla taas käyttöön. Nyt seinäjokelaiset olivat jo totaalisen kypsyneitä vartio tehtävään ja heidän riveistään kuului jatkuvaa valitusta ja vartiomiehet vain situivat penkereellä selkä päin vihollisten tulosuuntaan päin. Tämä alhainen moraali alkoi jo myös vaikuttaa kuopiolaisiin. Hekin alkoivat pyytää olisiko mahdollista saada lupa palata omaan ryhmäänsä. He pyysivät lupaa radiolla joukkueen johtajalta ja kuitenkin käski heidän pysyä puolustuksessa respalla.

Nyt yhdeltä seinäjokelaiselta meni aseesta sulake ja toiset olivat muutenvaan kyllästyneet tilanteeseen. Yritin ylläpitää puolustusta, mutta heidän panoksellaan ei ollut mitään arvoa jos vihollinen olisi tullut.

Pian Punisher ilmoitti jälleen vihollishavainnosta pohjoisesta. Komensin seinäjokelaiset jälleen kerran koukkaamaan idästä, mutta hyvin pian sieltä tuli kaksi miestä takaisin ilmoittamaan että idästä on tulossa toinen oma ryhmä kanssa. Toisen ryhmän kärkimiehet saapuivat pian asemaani ja sanoin heille vihollisen suunnan ja pyysin heitä koukkaamaan idän puoleta vihollisen sivustaan. Tämän jälkeen otin seinäjokelaiset kasaan ja ohjeistin heidät koukkaamaan lännen puoleista metsää pitkin vihollisen sivustaan joka oli etenemässä pohjoista ja oli joutunut tulikosketukseen kuopiolaisten kanssa. Seinäjoen ryhmä eteni suoraan aukion keskellä pohjoiseen mutta onneksi vihollinen oli irtaunut jättäen haavoittuneen jälkeensä. Joten emme menettäneet miehiä jotka hortoilivat täysin vailla suojaa avoimessa maastossa. Itäpuolella olevat vihollinen saatiin myös tuhottua.

Kylästä tulivat ensimmäiset respaajat jotka olivat yllätetty vartiossa petturin toimesta. Tässä joukossa oli varajohtajamme ja Cratzy Monkey sekä yksi toinen mies jota en tuntenut. Kun he olivat respanneet tuli radiosta viesti että komentajamme oli kaatunut ja puolustamamme respa olisi poissa käytöstä seuraavan vartti tunnin. Pyysin varakomentajalta josko saisin Cratzy Monkeyn puolustus ryhmääni ja sain luvan siihen. Sijoitin Cratzyn Monkeyn itäiselle puolelle asemiin.

Varakomentaja otti komennon ja pyysi minulta joukkoja hyökkäykseen. Lupasin hänelle seinäjokelaisen ryhmän, kun ei heistä ollut enää vartioimaan respaamme.

Nyt puolustus oli ryhmämme oli enää 5 henkeä alkuperäisen 8 sijasta. Mutta olin luottavainen että pystyisimme hoitamaan meille annetun tehtävän. Puolustukseni oli tässä vaiheessa ryhmitetty siten että Punisher ja kaksi kuopiolaista oli sijoitettuna aukion pohjoispäätyyn ja Cratzy Monkey suojeli itäistä sivustaa ja itse tarkkailin läntistä sivustaa.

Lännessä havaitsin omien toisen ryhmän taistelevan viholista vastaan ja yritin päästä asemiin josta voisin tukea heitä. Mutta hyvin pian kuulin takaani "VIHELTÄÄ!!! RÄJÄHTI!!!!" ja olin kuollut. Katsoin kelloani ja totesin että respamme oli taas käytettävissä. Respasimme ja kuuntelimme kun pohjoisessa käyntiin kovaa taistelua. Pian pohjoisesta alkoi tippua väkeä kun kylän puolustajat olivat tuhottu. Jaoin ryhmäni puolustus asemiin respaajien ympärille ja odotimme uusia käskyjä.

Ensimmäisenä Perhon Partisaanien ryhmä yhdistettiin takaisin alkuperäiseen kokoonpanoon ja meidät määrättiin läntisen sivustan puolustukseen. Jaoin Icemanin suostumuksella ryhmämme läntiselle harjanteelle asemiin ja itse pidin huolto tauon syöden ja juoden pikaisesti.

Joukkueen johtaja kutsui ryhmän johtajat kasaan ja ilmoitti että lähdemme valtaamaan kiimalan kylän uudelleen takaisin. Nyt Perhon ryhmä sai liittyä kokonaisuudessaan hyökkäysjoukkoon ja toinen ryhmä sai vastuun respan puolustuksesta.

Lähdimme etenemään pää joukon mukana kylään vievää tietä. Kylän eteläpuolella Iceman vei meidät pieneen koukkaukseen länsipuolelle pää joukkosta nähden. Nousimme pienelle harjanteelle kylän laidalla josta havaitsimme että kylä olikin omien hallussa. Etenimme kylään ja saimme uudet komennot muodostaa puolustus kylä pohjoisreunasta itäreunaan.

Iceman komensi minut ja Punisherit parivartiona kylän pohjois laitaan ja johti itse Viton, Cratzy Monkeyn ja Villen (lappajärveltä) itäiseen sivustaan. Minä ja Punisher etenimme tiheään mäntytaimikkoon jossa melkein samantien huomasimme tuntemattoman ryhmän. Emme havainneet hihanaujen väriä joten jäimme tarkkailemaan tilannetta. Radio liikenne oli tässä vaiheessa niin vilkasta joten emme saaneet ilmoitettua havainnostamme muulle joukolle.

Punisher lähti etenemään hyvin hiljaisesti haivaittua ryhmää kohden ja minä lähdin koukkaamaan hieman länsipuolelta. Pääsin juuri hyvään asemaan hyvin tiheän pusin kulmaan kun kuulin Punisherin avaavan tulen sivustassani. Tiesin että vastamme siis oli vihollisia. Jäin kuitenkin tarkkailemaan paikalleni koska kuulin vihollisen ryhmänjohtajan komentavan miehiään etenemään. Toivoin että vihollinen harhautuisi minun tulilinjalleni. Tämä vihollisryhmä kuitenkin eteni Punisheria kohden sellaisesta kohdasta johon en nähnyt. Olin juuri lähtemässä vihollisryhmän perään kun kuulin lisää ääniä pohjoispuoleltani. Yllätykseksi havaitsin että vihollisia olikin useampi ryhmä meidän kahden kimpussa. Jäin siis vielä asemiini ja kuuluin kuinka Iceman liittyi taisteluun jossain Punisherin itäpuolella. Tarkkailin tilannetta kun havaitsin liikettä pohjoispuolellani puskan läpi. Vihollinen oli hyvin lähellä joten ammuin ensimmäistä jalkoihin ja kuulin "OSUI" huudon ja "LÄÄKINTÄMIES!" huudon. Jäin paikalleni koska arvelin ettei sijaintini ollut vielä paljastunut. Pian odotukseni palkittiin kun toinen vihollinen tuli sitomaan ensin kaatamaani. Vihollinen erehtyi tulemaan saman aukon kohdalle joten ammun hänetkin samaan läjään. Edelleen oletin että sijaintini ei ollut paljastunut muille hengissä oleville vihollisille. Ja jäin odottamaan josko vielä kolmas vihollinen tulisi yrittämään pelastaa nämä kaksi kaatunutta. Pian kuuluin kuinka kolmas vihollinen saapui kaksikon luo. Mutta vihollinen ei alkanutkaan sitomaan kaatuneita koska kaksikko sanoi hänelle ettei kannata vielä sitoa koska olin lähettyvillä ja osoittivat suuntaanni. Toinen kaatuneista nousi seisomaan, tosin raatoliina päässään ja keskusteli elossa olevan kanssa jota en kyennyt näkemään sijainnistani. Päätin ampua seisomaan noussutta varalta jos häntä sidottaisiin minun näkemättä. Kuului hieman nurinaa Smile. Nyt minun sijaintini oli varmasti paljastunut. Päätin lähteä liikkeelle mutta kuulin kuinka vihollinen eteni pohjoispuolellani ja oli kiertämässä tiheää puskaa molemmilta puolin. Olin joutumassa kahdentulen väliin. Lähdin siirtymään länteen päin kun kuulin kuinka Punisher huusi "OSUI, Lääkintämies!" En kuintekaan voinut lähteä vielä hänen luokseen joten siirryin hieman länteen päin tarkoituksenani oli mennä toista vihollista vastaan etten joutuisi taistelmaan kahdesta suunnasta tulevia vihollista vastaa. Näin vilahduksen vihollisesta ja ammuin nopean sarjan lonkalta viholliseen päin ja suojauduin heinäisen kumpareen taakse. Vaihdoimme muutamia sarjoja kuitenkaan osumatta. Minulla oli kiire saada hänet kaadettua ennen kuin hänen kaveri saisi kierrettyä taakseni. Siirryin hieman sivuun ryömien ja nousin nopeasti ylös ja sain onnen kantamoisella osuman viholliseen. Sitten huomasin vielä kolmannen vihollisen äsken kaatamani takana. Painuin kiireesti takaisin suojaan ja yritin kuumeisesti keksiä tietä ulos tästä loukosta. Onneksi vihollinen teki päätöksen puolestani päättämällä lähteä respalle kun nauhat olivat loppu.

Nyt päätin lähteä sitomaan Punisherin. Ja melkeen samantien hän käveli vastaan ja totesi kuulienkin olevan loppu. Itse päätin kuolla urheasti hyökkäämällä toisen vihollis ryhmän kimppuun. Taisin saada yhden ammuttua ennen kuin koko ryhmä teloitti minut. Sitten olikin aika lähteä respaamaan.

Pikainen käynti vallatulla respalla ja lyhyen huoltotauon jälkeen palasimme kiimalan kylään seuraavaa tehtävää varten. Meidät määrättiin puolustukseen kylän itäpuolella olevan tieuran reunaan. Levittäydyimme ketjuun lähelle kylää ja jäimme odottamaan mahdollista vihollista. Meidän etelä puolella oli vartiossa toinenkin ryhmä, joka tosin vedettiin pois vartiosta melko pian meidän saapumisen jälkeen. Kaikki vaikutti hiljaiselta.

Yhtäkkiä aloikoi kuulua kauheaa ampumista ja huutoja. Meidän asemia alkoi vyöryttää toistaiseksi tuntematon vihollinen. Omasta asemastani en pystynyt näkemään kuka oli hyökkääjänä. Pian olin viimeinen mies ryhmästämme jäljellä ja edelleen äänistä päätellen vihollisia oli paljon jäljellä. Yritin päästä tuli asemiin kukkulalle, mutta heti kun pistin päätäni hieman näkösälle alkoi valtava tulitus. Ehdin kuitenkin näkemään että siellä oli pappatiimi plus jonkin toinen ryhmä painamassa kovasti päälle. Asemani kävi tukalaksi kun vihollinen koukkasi sivustaani, joten yritin saada vietyä edes jonkun mukanani. En valitettavasti tainnut saada yhtään osumaa ja itse sain useammakin yhtäaikaa. Ja taas olimme matkalla respalle.

Kun olimme juuri pääsemässä vallatulle respalle tuli radiossa ilmoitus että komentajamme on kaatunut ja vallatut respat eivät olleet käytössä. Eikun pikamarssia suonläpi pää respalle. Matkalla tapasimme komentajamme matkalla samaan suuntaan.

Kun pääsimme respalle saimme tiedon että peli aikaa oli enää jäljellä 15 minuuttia joten haimme nopeasti reput komentopaikalta ja riensimme takaisin kylää kohti. Valitettavasti saavuimme vain käytännössä näkemään kun peli puhallettiin poikki.

No siinäpä oli minun näkemys taistelun kulusta.

Yhteevetona:
+ Pelit oli niin hyvät kuin osattiin odottaa viimevuoden perusteella
+ Mieluisia tehtäviä sattui omalle kohdalle, vaikkakin joillekkin ne eivät sopineet
+ Kuljetus repuille ja meidän ryhmälle kentän toiseen päähän aamulla
+ Vesihuollosta taistelu hieno idea, tosin itse en päässyt siihen touhuun juurikaan mukaan
+ Sain kokea ryhmän johtamisen risut ja ruusut kun ryhmä ei ollut kokoajan tuttu
+ Sidontanauha toimiva pääosin
+ Todella mahtava hyökkäys vanhoiltapapoilta joka vyörytti meidän asemat. Hyvin käytetty massaa ja tulivoimaa sekä nopeutta.
+ Hyvä keli

- Radio liikenne oli sekavaa ja kuritonta. Huonompaa kuin viimevuonna
- Kaatuneiden toiminta, sattui kerran omalle kohdalle että katunut vihollinen joka neuvoi toveria väijyttäjän suunnasta
- Ryhmä respaus aiheutti ongelmia kun ryhmien kokoonpanoa muutettiin lennosta.

Eli tapahtumasta jäi taas tosi positiivinen kuva. Nyt kun on itse kerran järjestänyt pelit voi vain sanoa että hyvin järjestetyt pelit. Tästä pelistä tullaan ottamaan ideoita seuraaviin Perhon Partisaanit ry järjestämään tapahtumaan vuonna 2011.

Siis vielä kerran kiitos mahtavasta tapahtumasta.
_________________
- Rayhawk
Perhon Partisaanit ry
Yhdistyksen sihteeri