OP Suomörkö K18, 11.5

Muiden kuin JVISoftin pelit
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

Tervehdys, seuraavaan operaatioon saa alkaa valmistautua.

Sivut: http://www.viileetek.com/airsoftlapua/suomorko/
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

Pelin luonnetta muutettiin, samalla vapaat paikat vähenivät olennaisesti. Pelille rakennettiin myös sivut mistä löytää tiedot selkeämmin. Osa säännöistä voi vielä tarkentua / muuttua peliin mennessä.
User avatar
MikaLinna
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 2405
Joined: Fri 24 Aug, 2007 22:35:39
Location: Jalasjärvi
Contact:

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by MikaLinna »

Jälleen kerran kiitokset ikimuistoisesta väännöstä - olipas taas kohtuullisen raskas reissu. Kirijoottelen reissuraportin kun saan ensin datan purettua laitteista...
Team Linna :)
Mika Linna, GSM 050 3601046, mika.linna@gmail.com
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

Kiitos peleistä kaikille vielä kerran! Pekka-panttivanki jäi kapinallisten haltuun lopulta kiivaiden taisteluiden jälkeen, vaikka kerran se menetettiinkin. Pekka on nyt siirretty uuden joukko-osaston haltuun ja nyt jäädään odottamaan lunnaita, hinta nousi juuri käytyjen taisteluiden vuoksi.

Mut joo, jos avais peliä vastaosaston komentajan silmistä nähtynä ja vähän mitä käskyjä annoin.

Sissien tehtävät:
http://www.viileetek.com/airsoftlapua/s ... htava1.pdf
http://www.viileetek.com/airsoftlapua/s ... htava2.pdf

Joukot oli taisteluvalmiudessa 09:00 mennessä ja kävimme alkuun koko porukalla katsomassa tuon suojeltavan kohteen leirimme läheltä. Tämän jälkeen aloitin taistelupareittain kohteen vartioinnin ja ohjeistin ottamaan yhteyttä tukikohtaan vihollishavoinnosta, minkä jälkeen vahvistaisin kohdetta. Pari tuntia siinä vierähti kun radiosta kuului "vihollista", miehet aseisiin ja jaoin porukat kohteen molemmin puolin, tarkoituksena oli sumputtaa vihollinen annettujen tietojen perusteella. Siinä ei mitään kiirettä pidetty, kun radioviesteistä ymmärsin ettei vihollinen ihan heti ole päälle tulossa. Jälkikäteen sitten selvisi että toisen vartiomiehen (Kerthu) radio oli mennyt väärälle kanavalle ja siten hänen viestinsä eivät olleet tulleet perille.
Itse kiersin Bundyn kanssa kohdetta idän puolelta kun radiosta sitten kuului "kohde on viety", ohjeistin porukoita lähtemään jäljittämään vihollista jos sattumalta saisimme vielä vihollisen kiinni. Kun muut suuntasivat kohti lounasta, minä suuntasin Bundyn kanssa eteläisen suon tuntumaan ja yritin sulkea pakoreitin suolta, mikäli vihollinen poistuisi sitä kautta. Kello saapui jotain 12:00 (?) ja totesin vihollisen karanneen, komensin miehet tukikohtaan käskynantoa varten.
Paluumatkalla laitoin Bundyn kyttäyskeikalle vihollisen suojakohteen tuntumaan antamaan vähän vastusta viholliselle. Ohjeistuksessa sanoin että, "ammu niin monta vihollista kuin kerkeät ennen osuman ottamista".

Tukikohtaan saavuattuani kerroin minne olin Bundyn pistänyt ja sitten kävin seuraavan tehtävän läpi. Pekka kun sijaitsi 230,555 osoitteessa (tehtävä2 koordinaatit muutettiin ennen peliä, helpompi löytää maastosta) niin siirsimme respamme 235,580 kallioille. Siinä keskustellessa sitten osa porukasta halusi lähteä vielä Bundyn avuksi etelään. Itse lähdin lopun porukan kanssa siirtämään respalippua ja siitä pohjoiseen Pekan luokse siltä varalta, että vihollinen olisi sattumalta kerennyt ennen Bundyä käymään suojakohteessa. Saavuimme pohjoiseen klo13-14(?) ja tovin siellä vartioimme ja otimme lepiä. Radiosta alkoi kuulua viestejä vihollisen saapumisesta ja taisteluiden alkamisesta. Totesin pohjoisessa ettei vihollinen siis ollut vielä käynyt kohteessa joten laitoin miehet liikkeelle ja lähdimme etelään.
Saavuimme kohteen pohjoispuolella olevan suon laitaan ja huomasin vihollista 70 metrin päässä meistä hyökkäämässä kohti kohdetta. Annoin käskyn levittäytyä suolle ja lähdimme etenemään vihollisen selustaa kohden. Minä olin laitimmainen mies idässä ja etenin puu kerralla tarkkaillen vihollista, pääsinkin kohteen pohjoispuolella olevalle ojalle. Huomasin että siinä oli mies edessä rinteessä aseen ulottuvilla, otin hollille ja päästin reilun sarjan, kuitenkin kantamaa oli ilmeisesti liikaa koska kuulat katosivat vain jonnekin... Katsoin parhaaksi siirtyä lähemmäksi muita kun lääkintämiehiä huudettiin siihen malliin, 30m ojan pohjalla rämmittyä pääsin yhden miehemme luokse. Välittömästi hänet sidottuaan hyppäsin takaisin ojan pohjalle ja lähdin kiertämään alkuperäiseen asemaani ja siitä vielä eteenpäin. Hetken matkan päästä kohteen koillispuolelta nousin ojasta ja lähdin etemään varovasti, sillä laskujeni mukaan siellä olisi enintään 2 miestä. Ollessani kohteesta ehkä 40m päässä, Mika (?) huikkasi edestäni että menevät respaamaan. Sillä selvä se taistelu, radioitse viesti muille että otetaan irti ja tavataan respalla.

Seuraavaksi vihollinen yrittäisi pelataa Pekan pohjoisesta joten sijoitin Hauk1:n ryhmän 230,568 kallioille, Bundyn ryhmän 238,560 ja minä olin Kerthun kanssa Pekan luona kallioiden pohjoispuolella. Viileen ryhmä ilmoitti menevänsä käymään tukikohdassa huoltamassa, heidän varaan en laskenut siis puolustusta. Tovi siinä taas vierähti, kunnes vihollinen käveli suoraan Bundyn asemiin. Vihollisen eteneminen pysähtyi kuin seinään, Hauk1 lähti tulemaan vihollisen kylkeen etelästä ja minä Kerthun kanssa pohjoispuolelta menimme estämään kiertoa kylkeen. Viileen ryhmä tuli jossain vaiheessa taisteluihin mukaan, tästä ei selvää kuvaa itsellä ole, vihollisen selkään ilmeisesti pääsivät? Vihollinen pysähtyi suhteellisen vaivattomasti, annoin käskyn ottaa irti koska huomasin vihollisenkin ottavan irti, muutama mies sinne jäi vielä kuitenkin tuhoamaan viimeisiäkin vihollisia.
Oli odotettavissa pitkä odottelu ja huomasin että porukka alkoi väsyä kun käytöskin oli sen mukaista, selvittiin kuitenkin näistä henkisistä taisteluista ihan kohtuullisesti.
Vihollisen liikkeet oli suht tarkasti tiedossa, Kerthu heitti muutan lenkin nevan kautta pohjoiseen kun virtaa oli liikaa :). Kerthu otti ja putos, lähti käymään respalla ja sieltä tukikohtaan huoltamaaan itseään. *Täs välis paljon odottelua*. Kun lopulta oli tiedossa että vihollinen lähti liikehtimään kohti kohdetta nevan puolelta ja pohjoisesta, otin itse taka-alalle sivulle lähinnä katselemaan tilanne kuinka pojat puolustaa Pekkaa. Huomasin että vihollinen tulee suoraan kylkeen nevalta, eikä yksikään vartiomiehistä huomannut (?!?). Kun vihollinen oli suolannut Pekan luokse lähes koko puolustuksen huikkasin radioon, että tulkaa Bundyn väki sieltä sivusta tänne Pekan luo avuksi, oletin että he olivat jo hoitaneet puolensa puhtaaksi. Itsekin tartuin siinä sitten rynkkyyn ja ilmeisesti 2-3 hlö pudotin siihen Pekan tuntuville kunnes tuli noutaja suolta.
Lähdimme siitä sitten respalle porukalla, Kerthulle huikkasin radioon että saa tulla suoraan respalle sieltä tukikohdasta... Siinä sitten istukseltiin respalla ja kaikessa rauhassa oltiin. Lopulta tuumasin että lähden tarkastamaan respalta itään, että jos vihollinen tulee niin huikkaan radiolla ohjeita. En päässyt kuin 100m respalta suolle kun satuin katsomaan etelää kohden, tuumasin että "prkl nehän on menos jo tuolla". Hirveätä ravia kohti respaa ja radioon viestiä "että ne nyt on kiire, ne on menos jo". Huomasin että olimme juuri kerenneet vihollisen ja heidän evakuointipisteen väliin koska vihollisen liike oli lakannut. Levitin miehet kohteen ympärille ja jäin itse laitimmaiseksi mieheksi. Luigi tuli vähän perässäni ja huomasi että vihollinen lähtee kiertämään länteen meidän selustasta. Ohjeistin Kerthua tulemaan respan kautta suon laitaan, tarkoituksena jos hän pääsisi vihollisen selkään sitä kautta. Itse jäin tarkkailemaan itäistä laitaa, vaikka mitään en ollut vielä havainnut. Lähdin tarkastamaan kuitenkin Pekan viimeistä varmaa sijaintia, josko se olis jätetty piiloon kun ei kukaan raportoinut hänestä mitään. Huomasin sattumalta ohi mennen vihollisen pään ja sitä kautta sain vahvistusta Pekan sijainnista. Otin takaisin ojalle ja lähdin kiertämään tämän vihollisen sivulle lisää itään, oletin että hänet oli jätetty yksin/kaksin Pekan kanssa sillä varjolla, että olisimme jättäneet sivustan auki kun muut kiertävät toiselle laidalle. Ei siinä kauaa nokka tuhissut kun olin edennyt kohti vihollista ja huomasin Pekan maassa, samoihin aikoihin sitten tuli sarja selkään. Äh osuma...

En ottanut raatoliinaa päähän koska piti vielä jotenkin saada viestiä omille, ei muuta kuin huutamaan lääkintämiestä ja tuottihan se lopulta tulosta. Oli siinä jännät paika kun olin osuman saaneena, vihollinen makasi 10m päässä ojan reunalla ja katsoin että oma mies kävelee suoraan kohti. Vihollinen kääntää rynkyn tähdätäkseen ja kerkeää juuri ampua sarjan kun ojan suunnalta toinen omista ampuu kanssa tätä vihollista, vihu pois. Hetki siinä tapellaan minun lähellä, Luigi putoaa ojaan aivan minu viereen. Yhtäkkiä aivan puskista Kerthu on kiertänyt vihollisen selkään hirveän lenkin, sarja ja vihollinen pois viereltä, mutta vielä jäi yksi minun selkään joka pääsi sitten Kerthun kylkeen. Vihollinen lähti etemään kohti haavoittunutta, muutama laukausten vaihto vihollinen osuu jo pudonneeseen Luigiin, Luigi huikaa että "osunu". Vihollinen luulee pudottaneensa ojan toiselta puolen Hauk1:n joka maastoutui samaan aikaan, vihollinen meinaa sitoa oman kaverinsa kun Hauk1 nousee ja ampuu tämän niille paikoilleen. Pian ton jälkeen pistettiin peli ohi, kun ei tehtäviä enää ollut, vihollinen on tuhottu ja kello sopivasti.


Mitä olisin muuttanut? Pekan sijainti ehkä toiseen paikkaan, mutta toisaalta tuolta paikalta se nyt löytyi ilman suurempia etsintöjä. Muutaman epäselvän tilanteen aiheutti se, kun sissit laittoi raatoliinan päähän jonka jälkeen heitä käytiin vielä sitomassa. Raatoliina on eliminoitumisen merkki eikä sitä käytetä haavoittumisen aikana, piste.
-jm-
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 1898
Joined: Sat 25 Aug, 2007 17:16:24
Location: Jalasjärvi

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by -jm- »

Rankkaa mutta mukavaa oli.
Soosi- wrote:Muutaman epäselvän tilanteen aiheutti se, kun sissit laittoi raatoliinan päähän jonka jälkeen heitä käytiin vielä sitomassa. Raatoliina on eliminoitumisen merkki eikä sitä käytetä haavoittumisen aikana, piste.
Tähän on pakko kommentoida, että ensimmäistä kertaa törmään tämmöiseen sääntöön.
Tähän asti kaikkialla muualla missä olen temmeltänyt, raatoliina on pistetty siinä vaiheessa päähän kun on ottanut osumaa.
Raatoliina sitten on otettu pois päästä kun/jos haavoittunut on onnistuttu sitomaan ja pelaaminen taas jatkuu.
"Shoot until orange", vai miten ne Ruåtsin maallakin ohjeistivat, huutomerkki.

EDIT: Kirotusehre korjattu.
-Minkä ketteryydessä häviän, sen painossa voitan-
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

Matin kans tos vaihdoin aiheesta muutaman sanan, tuli lopuksi idea että luultavasti tulee toinen väri liinalle joka ilmoittaa haavoittumisesta. Kyllä kun säännöissä varsin yksiselitteisesti on että raatoliina on eliminoitumisen merkki, niin en kiinnitä huomiota pelaajaan sen jälkeen kun liinan iskee päähän eikä sen jälkeen taistele.
User avatar
Mazor
kapiainen
kapiainen
Posts: 529
Joined: Fri 05 Oct, 2007 10:32:33
Location: Seinäjoki

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Mazor »

Kyllähän se meillä tuli virhe, kun ei sääntöjä siltä osin luettu riittävän tarkasti. Tähän tapaan on meillä totuttu, että heti kun osuu niin oranssia päähän, ja silloin voi kuitenkin vielä sitoa.
KOVA-Osasto + Pappa-Tiimi
User avatar
Choke77
kapiainen
kapiainen
Posts: 465
Joined: Sat 06 Sep, 2008 19:45:03
Location: Koskenkorva, Ilmajoki

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Choke77 »

Joo oliha se tosiaan iha jees vääntöä, kiitoksia vaan peleistä.

Ja ei kyllä kieltämättä tullu edes mieleen olla laittamatta raatoliinaa päähän kun tuli osuma, mutta myönnän kyllä että en mitenkään suurempaa huomiota kiinnittäny siihen sääntökohtaankaan kun virheellisesti oletin että se seuraa ihan normaalia käytäntöä. Itse en kyllä sillee oikeen hokaa sitä ongelmaa joka tuosta raatoliinan päähän laittamisesta tulee heti kun osuman saa, mutta kai se jotenkin epäselvä on tms. Ehkä se kannattaisi pitää noi käytännöt yhdenmukaisina kuitenkin ihan selvyyden vuoksi.
Pappa-Tiimi
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

No siis kaikkihan lähti siitä, kun salkun noudon jälkeen yksi meistä veti raatoliinan päähän ja hetken päästä häntä oltiin sitomassa. Näin tämän sivummalta niin huomautin että sääntöjen mukaan raatoliina päässä on eliminoitunut. Tästä päästään siihen, että meidän väki suolaa teidän porukkaa ja katsoo että ok, raatoliinaa menee päähän. Hetken päästä raatoliinat ovat kadonneet ja kuulaa tulee entiseen malliin. Siinä oli sitten väki hieman ??!?

Tuntuu että tehtiin kärpäsestä härkänen, ei se niin iso ongelma nyt ollut...
User avatar
Choke77
kapiainen
kapiainen
Posts: 465
Joined: Sat 06 Sep, 2008 19:45:03
Location: Koskenkorva, Ilmajoki

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Choke77 »

Juu ei toki ollutkaan. Mutta juuri tuosta syystä meinasinkin että kannattaa varmaan pitää yhtenäistä linjaa tuommoisissa asioissa niin ei mene porukka sitten hämilleen.
Pappa-Tiimi
-jm-
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 1898
Joined: Sat 25 Aug, 2007 17:16:24
Location: Jalasjärvi

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by -jm- »

Mun oma mielipide on se, että ei kannattaisi lähteä yleistä käytäntöä muuttamaan, mutta tottakai pelinjärjestäjällä on oikeus säätää semmoiset säännöt kuin haluaa.

Mulla ainakin oli kyseinen kohta säännöistä jäänyt huomioimatta, joten toimin väärin autuaan tietämättömänä väärinkäytöksestäni.
Luetun ymmärtämisessäni siis vikaa...
-Minkä ketteryydessä häviän, sen painossa voitan-
User avatar
MikaLinna
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 2405
Joined: Fri 24 Aug, 2007 22:35:39
Location: Jalasjärvi
Contact:

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by MikaLinna »

Peli Sissiosaston ryhmyrin silmin.

Saavuimme pelialueelle klo 9:00 mennessä. Olimme saaneet etukäteen pelinjärjestäjältä ylempänä kerrotut tehtävät sekä kävimme respaussäännöt yms. oleelliset etukäteen läpi. Tosiaan tuo edellä keskusteltu respaliinan käyttö on jäänyt myös itseltäkin säännöistä silleen tarttumatta; yleensä respaliina on tosiaan peleissä toiminut niin että osuman saaneen on suositeltavaa vetää se päähän sen merkiksi, että häntä ei enää tarpeettomasti ammuta. Bergetissähän tämä on toiminut niin että kuulaa tulee juuri siihen asti kunnes liina näkyy, paljoa huutamiset ei ole auttaneet. Samoin itse käytin tässä pelissä liinaa sitten tätä taustaa vasten väärin kun sain kerran osuman, otin liinan päähän ja kun minut sidottiin, otin liinan pois ja jatkoin peliä = näin tosiaan on aina muissa peleissä toimittu. MUTTA, tässä pelissä oli eri säännöt - pahoittelemme tätä väärinkäsitystä tältä osin, meidän moka :scratch

Mutta asiaan. Kun olimme varustautuneet, ottaneet pakolliset aloituskuvat sekä sopineet pelitavasta ja toiminnan johtamisesta porukan kesken, lähdimme liikkeelle. Jaoin ryhmän kolmeen taistelijapariin. Tunnustelijoina ja navikaattorina toimivat Janne ja Jarmo; heidän vastuullaan oli hoitaa ryhmä aina pisteestä A pisteeseen B ryhmyrin antamaa reittiä pitkin. Toisena parina toimi Mikki ja Jukka, heidän tehtävänään oli toimia kontaktitilanteissa tiedustelijoiden tukena ja antaa tarvittaessa tuliryöppu irtaantumisen aikana. Tämä taistelupari toimitti pelin aikana myös kohteen kaukotiedustelua ja paluureitin suojaamista. Kolmannessa taisteluparissa toimin minä ja Matti, ja meidän tehtävä oli tukea liikettä hieman taaempaa ja sivustalla. Teimme pelin aikana myös pari sivustan tiedustelua ja pariin otteeseen vedimme onnistuneesti myös vihollisen pääjoukon liikkeemme suuntaan, mikä antoi meidän pääjoukolle mahdollisuuden toteuttaa tehtäväänsä kun sidoimme vastustajaa liikkeellä ja tulella. Vaikka toimimme pareina, oli pelimoodina kuitenkin tiivis ryhmätyö eli emme kovin laajalle missään kohden hajauttaneet, itsellä oli aina Janne tai Jarmo näkökentässä (tuolla tosin näkyvyys oli 200-300 m loistava).

Pelialue on haasteellinen. Erittäin vähän pusikkoa ja paljon avomaastoa ja paljon avointa suota/nevaa. Siellä meidän ryhmän pelitapa ei ole ehkä parhaimmillaan, röllien osalta maasto on varmasti kohtuullinen. Väittäisin että talvella oli jopa parempi liikkua kuin näin alkukesällä kun vihreyttä on vielä varsin vähän. Nyt huomaamatta liikkuminen oli perin vaikeaa ja tätä ominaisutta oli pakko jotenkin käyttää hyväksi ;)

Tehtävä 1
Meidän piti hakea objekti pelinjohdon antamista koordinaateista. Varmaa oli, että meille on järjestetty sinne vastaanotto. Ja lähdimme peliin myös sillä latauksella, että meidän liikettä seurataan ensimmäisestä metristä alkaan; meillä oli tiedossa että osa vastaosaston porukasta majoittuu alueella ja tämä antaa heille loistavat mahdollisuudet pistää rölli tai pari meidän liikettä seuraamaan. Koska alue on vaikea ja avara, olisi heidän karistaminen erittäin vaikeaa...joudumme nähtävästi taistelemaan itsellemme pelitilaa.

Tämä taustalla, katselimme karttaa ja teimme reittivalinnat. Tien länsipuoli näyttää ainakin joiltakin osin pusikkoisemmalta. Tosin, siellä on myös avaraa suota mutta siellä saattaisimme saada karistettua perässähiihtäjät, ainakin osittain. Teimme myös suunnitelman siten, että viimeinen taistelijapari jää tarkoituksella vähän jälkeen ja viivyttää mahdollista seuraaja jolloin saamme tarvittaessa suurimman osan ryhmästä piilotettua. Lähdimme liikkeelle, ensimmäinen etappi olisi linnuntietä noin 700 m jossa tarkastellaan tilannetta uudelleen ja valmistaudutaan ensimmäiseen tehtävään.

Koska jokaisella oli koko ajan takaraivossa olettamus että emme ole yksin missään kohden, oli tällä varmasti vaikutusta myös seuraavaan episoodiin. Nimittän 150-200 m lähdöstä, havaitsin yhden ojan vasemmassa reunassa tumman möykyn. Olin melkoisen varma että tuo möykky myös liikahti. Jähmetyin paikalleni siihen keskelle ojaa, näytin takana tulevalle Matille kädellä suunnan sekä käsimerkin että katso tuonne. Radioon hönkäsin että "Kärki seis!". Hetken päästä Matti vahvistaa radiossa että "Vahvistan, siellä on jotain" ja vetää maihin. Seison edelleen paikallani silmät tapitettuina siihen möykkyyn ojan päässä, vasemmassa reunassa. Samaan aikaan jotain liikkuu möykyn takana, tavallaan katoaa metsään. Huudan radioon "Kohteen takana toinen, liikkui piiloon - KÄRKI - suunta klo yhdeksän, blokakkaa liike!" Janne kuittaa radiooon "Sain". -Sitten käytiin sekalainen radioliikenne, haravoitiin aluetta ketjussa ja lopulta - minun mäykky oli kanto, Matin möykky oli mätäs ja ne oli vielä noin 15 m etäällä toisistaan :lol:
=> tästä tulee vielä todella hupaisa päivä...pikkasenko on herkässä. Toisaalta, tämmönen pieni tilanne alussa on ryhmätyölle aina vain hyväksi, porukka nimittäin asettuu oikeaan pelimoodiin ja tälläkin kertaa homma toimi kuin junan vessa; blokkaus oli leveä, koukku molemmin puolin toimi ilman eri käskyä ja kohde oli jatkuvan tarkkailun alaisena ja tarvittaessa siihen olisi voitu vaikuttaa nopeasti tulella. Tästä on hyvä jatkaa.

Saavumme ensimmäiseen taukopaikkaan, levittäydymme ja suoritamme ensimmäisen evästyksen. Hieno fiilis tulee kun tavallaan automaattisesti ryhmä on heti asemissa siten, että 360 astetta on koko ajan tarkkailussa ja metsä on hiiren hiljainen, ääntäkään ei kuulu vaikka evästys on täydessä tohinassa. Pyrimme myös välttämään turhaa radion käyttöä, koska olettamus tämän tapaisissa erikoispeleissä on aina että vastapuoli saattaa saada/pystyä meitä kuuntelemaan. Varsinkin kun meidän tehtävä on salaa toimia vihollisen selustassa. Kun olemme evästäneet, päätämme lähteä ensimmäiselle tehtävälle. Reput ovat edelleen selässä koska varaudumme ottamaan irti 360 astetta, tällöin reppujen haku vajaan kilometrin päästä veisi suotta energiaa = sitä kun tuntuu suolla talsien menevän muutenkin ihan mukavasti...ja vettä...harmittaa että mukana on vain 5 litraa...

Ensimmäiselle tehtävälle lähdemme liki objektin tasalta lännestä talsimaan tien yli suoraan itään. Jarmo ja Janne katselivat reitin siten, että kun kärki saavuttaa kohteen tasan etelä-pohjoissuunnassa, antaa Jarmo minulle tästä radioon viestin jolloin me Matin kanssa lähdemme heistä noin 100-200 m etäisyydellä lännessä koukkaamaan kohteelle. Meidän tehtävä oli blokata mahdollisen pääjoukon saapuminen kohteen vartiomiesten avuksi ja edetä kohteen pohjoispuolelle samalla kun muu joukko iskee kohteelle.

Maasto oli hieman pusikkoista vielä, tässä pystyi aika suojassa vielä kulkemaan. Hetken päästä radiosta kuuluukin sovittu koodi "Se Pöllö on Mika tuossa vasemmalla puussa taas". Taisin vastailla radiossa että "No katoppas, komia on!" ja lähdimme Matin johdolla kulkemaan suoraan pohjoiseen. Hetken päästä tulemme suurelle ojalle, ja meidän pitäisi olla aika lähellä kohdetta. Maasto on aika avointa, suorastaan vaaallisen avointa - itselle tuli hieman epävama olo, tää näyttää vähän pahalta nyt. Näen myös kuinka Janne ja Jarmo ovat liki minun tasalla oikealla puolella, 100-150 m päässä. Yhtä-äkkiä Matti heittää maahan "Vihollinen ojan varressa, seisoo!". Samalla meikäläinenkin veti pienen pusikon suojaan polvelle, mutta en silti näe vastustajaa. Muu ryhmä oli kulkenut jo hieman idemmäksi mutta saivat myös kohteen hetken hakemisen jälkeen silmiinsä. Minun vasemmalla puolen näytän Matille käsimerkin että hän lähtee koukkaamaan vasemmalta. Samassa Matti alkaakin edetä länteen ryömien, reppu selässä. Itse ryömin hieman kanssa vasemmalle siten että näen ojalinjan sekä yritän löytää objektin ja vihollisen - en vain näe mitään. Oikealla muu ryhmä etenee avojonossa kohti kohdetta - kohta on pakko tapahtua jotain; meillä ei ole mitään käsitystä vihollisen määrästä tai edes laadusta; Soosi ja muutama muu siellä on mutta montako?

"OSUI" - Jukka tippui. Samassa Matti on jo koukannut objektin tasalle lännessä. Janne ja Jarmo kuuluvat havainneen toisen vartiomiehen mutta eivät saa häntä pois. Lähden juosten etenemään kohti objektia. Toinen vartiomies on tiputettu, pistän sarjaa Jannen eteen hänen huutamien ohjeiden mukaan jolloin vastustaja ei pääse toimimaan; hitto, hoppi vetää alle taas! Jarmo loikii ison suoja-ojan yli kuin gaselli konsanaan ja alkaa repiä objektia irti puusta. Radiosta kuulen että kaikki vastustajat on tiputettu, objekti on hallussa. Janne huutaa radiossa IRTI johon vahvistan että IRTI IRTI. Olimme sopineet että mikäli ei estettä ole, palaamma takaisin samoja jälkiä mitä tulimme. Minun ja Matin tehtävä on jäädä tarvittaessa jarruttamaan lisäjoukkojen liikettä ja kohta Matti huutaakin minusta paljon pohjoisempana että 2 vihollista lähdestyy heidän tukikohdan suunnasta! Käsken pakittamaan ja samalla itsekin vetäydyn suo-ojan penkereelle - jos perässä aikovat tulla, tässä on hyvä koittaa miten pyssyt kantaa :)

Kohta vihollinen luovuttaa takaa-ajon ja me peräännymme pusikon suojiin. Radiosta kuuluu Jarmon ääni "että pidetään tauko vasta äskeisellä taukopaikalla". Kuittaan että ok - hieman kaduttaa että kuittaisin, sinne on matkaa 500 m ja jaloissa alkaa jo nyt tuntua tämä suomaaston tehokkuus. Olen aika hengästynyt, pitänee Ventolinoa ottaa kun tauko tulee. Pääsemme kuitenkin ilman kontaktia tien varteen, Janne ja Jarmo heittää vauhdillä yli, vetävät maihin vastapuolelle kuin taistelijan oppaassa konsanaan ja jäävät suomaan muiden ylitystä. Siitä mies kerrallaan vauhdillä yli, jatkamme tiestä vielä noin 100 m suon laitaan ja pistämme leirin pystyyn. Pidämme pitkän evästauon ja huollamme ja huilaamme - noin 1.4 km lenkki tehtiin aika vauhdilla, reput selässä mutta objekti saatiin aika helpolla, nähtävästi meidän reitti yllätti puolustajat sittenkin. Janne ja Jamo varalta makoilevat vielä hetken vartiossa, mutta eipä sieltä ketään perässä tule. Tauko paikalla, tilanne meidän eduksi 1-0!

Siinä evästämme jälleen energiavarastoja. Janne taitaa siinä samalla päästää ylimääräiset kuona-aineet metsän helmaan. Katselen siinä samalla huilatessa karttaa sekä kännykässä olevaa maastokarttaa ja ilmakuvia ja pyydän Jarmon kanssa katselemaan reittiä - päätimme edetä tien länsipuolta rohkeasti vihollisen tukikohdan ohi, kiertää heidän parkkipaikan kautta ja siitä sitten tehtävässä annetulle suoja-alueelle. Emme saaneet avata ensimmäisen tehtävän papereita ennen kuin pääsemme meille osoitetulle suoja-alueelle (ymmärsimme että tämä tosiaan on meidän suoja-alue...) joten sinne pitää päästä. Reitti kulki suo-ojan länsipuolta ja pohjoisessa pisteessä nokka tien yli kohti itää ja siitä suon reunaa annettuja koordinaatteja kohden. Liikkeelle!

Onneksi keli oli komia. Suo oli pääosin myös yllättävän kuiva. Itsellä oli säärystimet ja pari kertaa jalka painui niin syvälle että ilman säärystimiä olisi vesi tullut kengästä sisään - hienoa, nämähän toimii! Mutta sitten kun suolla liike pysähtyy ja pitää ottaa polvelle, suoraan vesilammikkoon, alkaa sitä miettimään että miksi ihmeessä jätin ne brittiarmeijan DPM-kuvioiset kalvohousut autolle...nyt on sitten polvi läpimärkä :( Keli oli kuitenkin sen verran kuiva että kalvohousut olisivat olleet oikeasti liian kuumat pitää koko päivän. Onneksi näin kesällä housut myös kuivuu nopeaa.

Saavumme vastustajan autojen luokse...jahas....5 autoa, hmm...niitä on siellä pakko olla meitä enemmän! Tästä tulee vielä vaikea keikka. Harmi kun siinä kiiressä ei huomannut ottaa kunnon kuvaa autoista, ois voinu lähettää Soosille kuvaviestin ja vähän sekottaa pakkaa jossain kohden. Jatkoimme etenemistä sovitusti suon laitaan. Pidimme pienen tauon suuren ojan reunalla, pikkasen oli komiat maisemat - on suomen luonto vaan kaunis! Siitä liike jatkui aika avomaalla ja kohta Janne huutaa radiossa "LIPPU!". Mietien että mikähän juttu tämä on, muut onneksi muistivat säännöistä että vastapuolen respan merkkinä on lippu. Mitä hittoa, meidän suoja-asemahan on ihan tuossa vieressä...hmm...mikähän resparalli tästä on tulossa?

Päätämme edetä lipun itäpuolitse suon laitaa kohti kohdetta. Minun silmiin iskee neliskanttinen "juttu" suoraan suon toisella puolen. Ilmoitan siitä radiossa ja lähden Matin kanssa etenemään sitä kohden. Se on jotenkin luonnottoman näkönen, varsinkin kun aurinko tekee sille varjon. Tulemme samalle ojalle missä talvella Janne ja Jarmo ottivat "osumaa" tiedustellessan kohdetta. Minun kohde osoittautuikin neliskanttiseksi kiveksi hiekkakasan päällä. Menemme porukalla ojasta yli - menee hetki ja kohta metsässä kuuluu Jarmon kantava ääni "OSU!". Jonkun ajan päästä Janne huutaa että "vihollinen ojassa, kaksi!". Käsken Matin lähtemään varmistamaan edessä olevaa kalliota vasemmalta, että onko sen takana ketään ja annan ohjeet vielä radiossa "tarkista onko tuonne mäelle mahdollista ottaa irti". Janne huutaa ohjeita samalla kun pistää kuulaa ilmaan. Katson että hänellä on aika hyvä suoja, iso kivi. Mikki ja Jukka ovat pahasa jamassa avomaalla, itsellä tilanne ei ole yhtään parempi - odotan Matin koukkua ja katselen ymäpärille - vasemmalla musta hahmo! Huudan kaikille että vasemmalla vihollista. Samassa Matti vahvistaa että mäelle voi ottaa irti - huudan kaikille että "IRTI KALLIOLLE !!" ja Jannelle huudan että älä liiku! samalla kun juoksen kalliolle kiven suojaan.

Mikki saa jossain kohden osumaa. Matti jättää repun kailliolle, huudan kaikille että "reput jää tähän, emme tästä enää lähde". Jukka pääsee kallion suojaan, etelästä tulee kuulaa siihen koko ajan. Matti hoitaa sitä puolta. Idästä kiertää musta hahmo, Jukka hoitaa sitä. Mikki ja Jarmo tarvii sidontaa mutta ovat avomaalla, ei mitään mahdollisuutta mennä. Matti lähtee koukkamaan Mikin avuksi ja itse alan katselamaan onko siellä etelässä mitään - "PAM, suoraan ottaan - OSU!". Kaveri oli päässyt siihen kalliolle ja tiputti minut surutta. Sai tosin itse osumaa jonkun meidän puolelaisen toimesta. "Lääkintämies" - Jukka tulee sitomaan, Matti suojaa. Janne saa osumaa, vihollisia tulee aina vain lisää jostain...alamme laskemaan ja huutelemme toisillemme väliaikatietoja. Aikamme siinä väännämme kunnes meiltä vain yksinkertaisesti loppuu pelaajat. Vastustajalla jäi pystyyn 1 joka oli jo kerran sidottu - ei se nyt huonosti mennyt sillä tapaa että 7 heiltä siihen jäi. Meiltä tosin loppui pelaajat ensin joten turpiin tuli - tilanne on 1-1. Huudan siinä Hauelle että sanoo Soosille meidän respaavan ja evästävän tässä. Meidän säännöissä oli että pitää mennä kauemmaksi mutta koska tämän piti olla meidän suoja-aseman, katsoin että voimme tässä respata sen 30 min kun kerta ei ketään meitä nyt häiritse. Soosille soitin että sopinee näin, hän vahvisti että ok - olette valmiita heti peliin. Kerroin että meidän on pakko pitää tauko.

Tehtävä 2
Söimme kunnolla. Itsellä oli mukana liekitön keitin sekä Wayfinderin nautapataa - ihan hyvää. Onneksi tuli syötyä, energiaa nimittäin tarvittiin vielä aika lailla. Saimme myös luvan avata tehtävän. Siinä luki että meidän pitäisi jättää kaikki ylimääräinen painolasti tähän ja käydä hakemassa "Paavo" pisteestä X. OK - katselimme että huomaamatta emme sinne pääse, siellä on taatusti väkeä. Hieman myös taistelumoraalimn puute tuntui joukkoja vaivaavan, maasto kun oli niin avointa ja vahvempi vastapuoli kuopissa vastassa - tehtävä tuntui oikeasti aika mahdottomalta suorittaa.

Lähdimme kuitenkin tehtävälle siten, että koitetaan ensin suoraa tiedustelua - jos kontakti tulee, pusketaan väkisten läpi ja katsotaan miten käy. Mielessäni tosin ajattelin että ei tule onnistumaan mutta ryhmä kerta haluaa jotain kokeilla, kokeillaan - voidaan sitten respata ja koittaa uudelleen toisella lailla. Matkalle osui kallio ja puskimme sitä kohden. "OSUI!" - kärki maassa, Mikki ja Jukka tukivat minkä pystyivät mutta avomaalla tehtävä ei ollu heille kovin helppo. Minä ja Matti lähdettiin koukkaamaan oikealta, tarkoitus iskeä tulittajien kylkeen mutta täältähän tulee väkeä vastaan. Kohta Jukka huuttaa radiossa "TULEE TAKAA!". No niimpäs oli, meidän 4 peluria on kahden tulen välissä, Mattia ja mua kohden tulee 2 taistelijaa edestä ja 2 oikealta. Matti lähtee kiertämää etelän kautta Jukalle avuksi. Minä jään makaamaan hetkeksi yhden kiven taakse - tavoite oli että jos ne 2 meidän liikettä estävää jannua lähtevät Matin perään, pääsen iskemään kylkeen. Aikani oottelin, ei näy...eli ne luovuttivat. Samassa Matti huutaa radioon "Mika, iso kivi meidän välissä - kaksi vihollista selkä sinuun päin!" - oho, niimpäs onkin. Kurkkaan että onko näkyvillä muita...ei...käsken Matin sitoa ne tulella jolloin pääseen liikkumaan huomaamatta heidän selkään. 20 m päästä avaan tulen, oikeanpuoleinen tippuu heti, toinen pistää tulta päin mutta ohi menee - ja kuulat kimpoilee vastustajasta mutta silti kuulaa tulee kohti. OSU - nyt sitten perahana se kuula löysi perille asti ja samassa vastapuolikin nostaa käden..."Lääkintämies". Eli tiputin sittenkin kaksi, mutta mitä nyt - sama mies tulittaa edelleen Mattia. Joku koki nyt ihmeparantumisen - tai sitten siellä on kolmas mies mitä en nähnyt.

Koko ryhmä tippuu ja hieman tympääntyneenä päättää siirtyä etäälle respaamaan. Pistän kanssa oranssin liinan päähän ja kävelen muiden luo. Siinä toimitellessa ihmetellään tätä ihmeparantumista, minkä Jukkakin ihan vierestä totesi. Noh, sattuuhan sitä - pelillisesti sillä ei ollut merkitystä koska koko vastaosasto näytti olevan meidän kimpussa - tilanne 1-2. Tässä kohden hieman ryhmän motivaatio alkaa kokea takapakkia - näin avomaalla tehtävän suorittaminen ylivoimaisita vihollista vastaan tuntuu kieltämättä oudolta, onkohan tässä käynyt joku kämmi pelin suunnittelussa? Päätimme sitten että koitamme pari kertaa ja jos ei onnistu, haetaan reput, autolle ja kotiin - säännöissä luki että tehtävä pitää suorittaa klo 18 mennessä ja aikaa on muutama tunti. Pelialueelta piti olla pois klo 20 mennessä.

Tehtiin uusi suunitelma. Ryhmä laitettiin selkeästi kahtia. Pääryhmä Janne, Jarmo, Jukka ja Mikki lähtevät koukaten idästä kiertämään todella etäältä tämän kallion ohi. Minä ja Matti jäädään tähän sitomaan vihollista, ainakin aluksi. Osuman tullessa kokoonnutaan tähän samalle respalle minkä perustimme. Pääjoukko lähtee liikkeelle. Matin kanssa mietimme että miten hitto me tuosta mennään. Samassa huomaan tumman hahmon lähestyvän Mattia. Ilmoitan havainnosta radiolla ja Matti kuittaa että hän on kuin ei huomaisikaan ja lähtee poistumaan kohti itää hissukseen. Minä kierrän vähän kauemmaksi tarkkailemaan. Näyttää siltä että tuo suunta on tukittu. Ilmoitan radiossa että lähdemme valumaan pääjoukon perään, meillä on tosin vihollinen perässä. Kiersimme kalliota idän ja pohjoisen kautta, emme vain kohdanneet missään kohden pääjoukoa. He kävivät jotain vääntöä vastustajan kanssa ja jossain kohden jouduimme jo kysymään koordinaatteeja - jeps, nyt näemme teidät! Lähdimme Matin kanssa kiertämään pääjoukon pohjoispuolelta. Samassa Jarmo ilmoittaa että heidän edestään yksi vihollinen etenee meidän liikesuuntaa kohden. Jatkamme liikkumista ja kohta Matti näkeekin tuon vihollisen - joka ei tosin ole nähnyt meitä vielä. Matkaa on ainakin 200 m ja kaveri näyttää suuntaavan kalliota kohden.

Lähden koukkaamaan kalliota kohden oikealta, Matti etenee suoraa kalliota kohden ja samalla pitää vihollisen silmissään. Pääjoukko on meistä 200 m vasemmalla. "Minut on huomattu" kuuluu Matin ääni. Ilmoitan että jatkan edelleen oikelle, yritän koukata selkään. Kallion oikeassa laidassa on kaatunut puu juuret pystyssä ja päätän mennä sen taakse suojaan. Matti on myös edennyt kallion viereen ja vihollinen pitäisi olla tämän pienen kallion toisella puolen. Matti sanoo lähtevänsä koukkamaan kallion vasenta puolta, tällä tavoitellaan että vihollinen lähtisi kulkemaan minua kohden - juoni onnistuu. Kurkkaan juurakon takaa ja kappas - siinähän toi makoileen ja kyttää Matin suuntaan - nopea sarjaa -"YKSI POIS!". Muita vihollisia ei näy, mikä lie yksinäinen tiedustelija.

Saavumme tien varteen, olemme ajaneet porukalla objektin ohi. Saamme Jannen ja Jarmon kokoon, Mikki ja Jukka ovat suojaamassa meidän paluureittiä. Katsomme että objekti on meistä 100-200 m etelään tai oikeastaan kaakkoon. Vaihtoehtoja on edetä pohjoisesta; avaraa...ei onnistu. Lännestä - suo...vaikea. Idästä - ei onnistu, siellä oli väkeä meidän perässä jo. Sovimme että Janne ja Jarmo lähtevät suota pitkin ja koukkaavat etelästä kohteen luona olevan kallion kärkeen. Minä tuen heitä ja Matti on minun vasemmalla puolen. Tällä tavalla neljän ketjussa edetään suon yli. Matti huutaa radioon että hänet on taatusti havaittu. Janne ja Jarmo näkevät vihollisen...tämä ei onnistu...däm...tässä kohden Jarmo totetaa hyvin radiooon "Ei ne välttämättä aina osu" kun mietitään että eihän tässä ole mitään järkeä; vahva vihollinen kaivautunut kalliolle, me yritämme iskeä suota pitkin = turpaan tulee ja kovaa!

Toisaalta, jos ei yritä, ei voi onnistua! Lähdemme etenemään ketjussa suon yli. Janne ja Jarmo ottaa kontaktin oikeassa reunassa - saavat yhden vihun pois. Paavo on kiinni puussa ison kiven luona. Etenen sitä kohden, minua ei ole nähtävästi huomattu. Joku ampuu kiven oikealla puolen - pistän sarjan, yksi pois. Minua kohden ammutaan - oho - vastatuuli pojilla, kuulat jää suolle :D Pistän sarjan ja näin päin tuntuu kantavuutta olevan. Jukka ja Mikki huudetaan apuun. Pojaat pistää koukun pohjoisestä ja tiputtavat siinä väkeä siltä suunnalta. Vaarana on että ammutaan omia, karjun "ÄRJY!" ja metsä raikaa - ok, tuolla on omia. OSU! - sain sarjan kallion takaa - lääkintämies! Aikamme siinä takutaan ja pääsemme yllättävän hyvin objektille ja saamme tiputettua kaikki viholliset pois - tilanne 2-2. Paavo kantoon. Oletin että vastapuolella olisi kanssa 30 min respa joten meillä on hyvin aika viedä objekti tukikohtaan....väärin luultu!

Lähdimme likkeelle aiemmin sovittua reittiä pitkin eli pääosin omia jälkiä takaisin. Vähän ennen tukikohtaa näemme vihollisen juoksevan kohti meidän suoja-asemaa meisän kanssa samaan suuntaan mutta 100 m meistä oikealla. Porukka maihin, emme pääse sinne. Matti ja minä lähdemme koukkaamaan oikelle muun ryhmän jäädessä vielä Paavon luo. Meidän tarkoitus on päästä iskemään kylkeen sekä vetää vihollisen liike pois pääjoukosta. Harmillisesti oikealla on vain suota...ja taas suota. Kierrämme aika kauaksi ja pääsemme lähes kohteen oikealle sivustalle ku huomamme Matin kanssa Hauen lakin vihreän maastokuvion loistavan ojan varressa. Sielä on myös toinen. Vedämme liikettä enemmän oikealle, tulemme ojan varteen. Matti hyppää ojan yli. Itse katselen vielä kerran ympärille, ketään ei näy edessä, oikealla eikä takana. Hyppään ojaan ja samassa sarja takoo selkään - OSUI! Myös Matti sai sarjan - eli täällä oli väkeä meidän kyljessä. Koska minut oli jo aiemmin sidottu, ei auttanut kuin pistää oranssi liina päähän, poistaa lipas aseesta ja lähteä raatoliina päässä kävelemään kohti reppua. Onneksi muut huomasivat tämän, radiossa kuului että Matti ja Mika ovat pois. Tässä kohden Matti myös joutui poistumaan pelialueelta joten kannoin repun 100 m päähän siitä meidän suoja-asemaksi kerrotulta mäeltä ja aloitin syömään mitä repussa vielä oli jäljellä, kuuntelin radiosta taistelun tohinaa. Jossain kohden Jukka myös liittyy minun taukopaikalle siihen auringon paisteeseen ja kohtapa radiossa kuuluukin "PELI OHI!" - tilanne 2-3 vastustajan hyväksi.

Jukan kanssa siinä evästimme loppuun muiden käydessä peliä läpi. Siitä sitten pitkä marssi takaisin autoille ja kotia kohden. Mukana ollut GPS loggeri ei toiminut joten tällä kertaa ei ole laittaa mukaan GPS-jälkeä. Piirtelin kartalle meidän sumittaisen reitin ja laskin siitä että linnuntietä (=suoraa) kulkemista tuli 7,2 km. Kaikine koukuineen ja muiden säätöineen päivän aika tuli liikkumista varmaan jotain 9 km +- 500 m per naama meidän puolella.

Peli oli jälleen mainio. Vastaosasto oli ehkä liian hyvin perillä meidän kohteista, se johti pariin aivan tarpeettomaan pelitilanteeseen missä meillä ei ollut mitään teoreettisiakaan mahdollisuuksia. Jos suojattavia kohteita olisi ollut esim. 3-4 kpl ja olisimme niistä voineet vapaasti valita 1-2 olisi vastaosasto joutunut myös liikkumaan ja meillä olisi ollut jotain mahdollisuuksia tehtävä salassa suorittaa. Kivaa oli silti = odottaa jo seuraavaa reissua !
KIERTOREITTI.jpg
KIERTOREITTI.jpg (50.76 KiB) Viewed 7253 times
Team Linna :)
Mika Linna, GSM 050 3601046, mika.linna@gmail.com
Soosi-
sn1per
sn1per
Posts: 247
Joined: Fri 23 Nov, 2007 06:35:58

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Soosi- »

Hieman tuosta meidän respauksesta lopus, meillä oli eri respaussäännöt kuin teillä. Olitte vain niin syvällä vihollisen keskellä että meitä oli kuin sieniä sateella :) Otan mielelläni vastaan toivomuksia seuraavan op:n tehtävistä. Ajankohdaksi alkaa muodostua elokuun puoliväli ja päivän keikka. Vuoden viimeistä koitosta odotellen.

Edit: Jäi tosiaan sanomatta että on tosissaan mielenkiintoista lukea kuinka tapahtumat meni vihollisen silmin. Ja tuo respaussääntökin oli ihan luettavis teille jaetussa briiffis...
Vastaosaston respaus

Vastaosaston komentaja voi siirrättää lippua.
- Vastaosastolla välitön respaus lipulta.
- Sidontaliinat nollautuvat samalla.
Last edited by Soosi- on Mon 13 May, 2013 19:14:50, edited 4 times in total.
User avatar
MikaLinna
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 2405
Joined: Fri 24 Aug, 2007 22:35:39
Location: Jalasjärvi
Contact:

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by MikaLinna »

Soosi- wrote:Hieman tuosta meidän respauksesta lopus, meillä oli eri respaussäännöt kuin teillä. Olitte vain niin syvällä vihollisen keskellä että meitä oli kuin sieniä sateella :) Otan mielelläni vastaan toivomuksia seuraavan op:n tehtävistä. Ajankohdaksi alkaa muodostua elokuun puoliväli ja päivän keikka. Vuoden viimeistä koitosta odotellen
Tämä selittää paljon - vihollisia oli tosiaan kuin sieniä sateella...
Team Linna :)
Mika Linna, GSM 050 3601046, mika.linna@gmail.com
User avatar
Mazor
kapiainen
kapiainen
Posts: 529
Joined: Fri 05 Oct, 2007 10:32:33
Location: Seinäjoki

Re: OP Suomörkö K18, 11.5

Post by Mazor »

Hyvä oli tarina, ihan hengästyttää lukea.
Kertoilen oman näkökulman tämän illan aikana.
KOVA-Osasto + Pappa-Tiimi
Post Reply