Operaatio Toukokylvö 7.5.2022 Kiimakallio

Jutustelu peleistä.

Moderators: laturi, Gary, Federal, Juppo, laturi, Federal, Gary, Juppo, laturi, Juppo, Gary, Federal

Post Reply
User avatar
Gustaa
Kaasukalle
Kaasukalle
Posts: 121
Joined: Thu 15 Oct, 2009 19:27:17
Location: Iisalmi

Operaatio Toukokylvö 7.5.2022 Kiimakallio

Post by Gustaa »

Kiimakallion pelialueella pelattava seitsemän tuntia kestävä skenaariopeli.

Pelissä on kaksi osapuolta joilla on omat tavoitteensa ja osin omat pelimekaniikkaansa. Tutustu osapuolten kuvauksiin huolella ja lue ilmoittautumisohjeet tarkasti. Huom! Punaiselle osapuolelle paikkoja on rajallisesti!

NAUHATON OSAPUOLI: KIIMAKALLION VAPAAVALTIO
Nauhattomalla osapuolella on kiinteät tukikohdat ja respat. Ilmoittautuminen yksin tai ryhmissä
Tehtävät:
  • Etsiä ja tuhota alueelle laskeutuneita nauhallisten laskuvarjojoukkoja
    Erikseen määrättyjä tehtäviä
Respaaminen:
  • Kiinteiltä respapisteiltä
Huolto
  • Mukanaan kentällä saa kantaa lippaissa ja lisäkuulina maks. 500 kuulaa, poislukien konekiväärit joissa ei kuularajoitusta
  • Reput tukikohtaan, muonitukseen ja taukoihin varataan pelin sisällä aikaa
  • Tarvittaessa huolto offgame-alueella (parkkipaikka)
Varustus
  • Säänmukainen taisteluvarustus
  • Varakuulia reppuun koko pelipäivän ajaksi
  • Raatoliina
  • Omat eväät kantoon tai/ja reppuun
  • Suositeltavaa: PMR-radio ja rannekello mahdollisimman monelle
PUNAINEN OSAPUOLI: PUNAINEN KALIFIEMIRAATTI (K15)
Punainen osapuoli koostuu maahanlaskujoukoista, jotka pystyttävät oman respansa asettamalla reppukätkön maastoon.
Ilmoittautuminen 4-6 hengen ryhmissä (alustavasti punaiselle osapuolelle otetaan vain kaksi ryhmää, paikkoja lisätään pelaajamäärän salliessa!)
Tehtävät:
  • Tiedustella aluetta
  • Erikseen määrättyjä tehtäviä
Respaaminen:
  • Ensisijaisesti reppukätköiltä
  • Mikäli reppukätkö on tuhottu tai sitä ei ole ehditty asettaa paikalleen partion tuhoutuessa, partio palaa offgame-alueelle (parkkipaikka) jossa pelinjohto osoittaa uuden ”pudotuspaikan” josta palata peliin
Huolto:
  • Mukanaan kentällä saa kantaa lippaissa ja lisäkuulina maks. 500 kuulaa, poislukien konekiväärit joissa ei kuularajoitusta
  • Pääsääntöisesti pelin aikana; reppukätkölle voi jättää lisää kuulia ja ruokaa, kentällä voi myös kantaa mukanaan mitä pystyy.
  • Tarvittaessa huolto offgame-alueella (parkkipaikka)
Varustus:
  • Punainen hihanauha
  • Ryhmälle vähintään kolme reppua, joista yksi kannossa aina ja lopuista voi tehdä reppukätkön respaamista varten
  • Säänmukainen taisteluvarustus
  • Varakuulia reppuun koko pelipäivän ajaksi
  • Raatoliina
  • Omat eväät kantoon tai/ja reppuun
  • PMR-radio ja kello mahdollisimman monelle, ryhmää kohden vähintään yhdet
AIKATAULU
9:00 - 10:00 Ilmoittautuminen
10:00 - 11:00 Alkubriiffit ja siirtyminen aloituspaikoille
11:00 Peli käy
17:50 (arvio) Peli ohi, loppubriiffit ja kotimatkalle


ILMOITTAUTUMINEN


Peliin ilmoittaudutaan Nimenhuudossa.
Siniset voivat ilmoittautua yksi kerrallaan, punaisten on ilmoittauduttava kokonaisina ryhminä. Ryhmän jokainen jäsen ilmoittautuu ja ilmoittaa ryhmän nimen ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittautumisen yhteydessä kirjoita In ja Out - peukkujen vieressä olevaan kommenttikenttään seuraavat tiedot:
  • Osapuoli (Nauhaton / Punainen): Huomioi että punainen osapuoli on K15!
  • Ryhmän nimi (punaisille pakollinen tieto)
  • Onko sinulla PMR-radio käytössä pelissä
Esim:
Punainen, ryhmä Rämä, radio löytyy
"Olen oikeassa, siis kirjuri."
- Sokrates
User avatar
Gustaa
Kaasukalle
Kaasukalle
Posts: 121
Joined: Thu 15 Oct, 2009 19:27:17
Location: Iisalmi

Re: Operaatio Toukokylvö 7.5.2022 Kiimakallio

Post by Gustaa »

Pelit on pelattu, kiitos kaikille osallistujille sekä suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille!

Tässä pieni pelinjohdon jälkiraportti, olisi mukava saada tähän ketjuun pelikertomuksia sekä palautteita myös pelaajilta.

Linkit osapuolten käskyihin:
Nauhattomat: https://drive.google.com/file/d/1pSXbhH ... sp=sharing
Punaiset: https://drive.google.com/file/d/1hBiA-Z ... sp=sharing

Osa 1: Komea on alku
Image

Alkubriiffi päästiin aloittelemaan ajallaan. Jälkiviisautena sanottakoon että olisin voinut olla tarkempi muutamien sääntöjen kertomisessa mm. ympäröivän tien käyttöön ja punaisten reppukätköihin liittyen, niiden väärinkäsityksiä korjailtiin sitten pelin aikana.

Nauhattomat jakautuivat kahteen joukkueeseen, joista toinen piti tukikohtanaan Varikkoa (joukkueenjohtajana Sagara) ja toinen Ketunpesännenän tietä (joukkueenjohtajana Laturi). Punaisten kolme kolmen hengen partiota ohjattiin pudotusalueille siten, että töysäläisten ryhmä aloitti Kiimakallion pohjoispuolelta pudotusalueelta 6, ryhmä Rämä jakautui kahtia joista toinen aloitti läheltä Ketunpesännenän tien päätä pudotusalueelta 2 ja toinen parkkipaikan eteläpuolelta pudotusalueelta 1.
Image

Peli päästiin aloittamaan vain 5 minuuttia tavoiteajasta myöhässä, eli 11:05. Olin pääosan päivästä punaisten radiokanavalla, ja oli ilo kuunnella selkeää ja aktiivista tiimikommunikaatiota. Harvoin oli hiljaisia pätkiä radiokanavalla, välillä turhautuneena odotin että hiljenisi että saisin jonkun pelinjohdollisen asian huikattua väliin.

Pian aloituksen jälkeen löytyivät ensimmäiset punaisten tiedustelupisteet. Joku punaisten puolella ilmaisi huolensa siitä ettei nauhattomia ollut näkynyt, ja pian sen jälkeen nauhattomia näkyi. Ensimmäinen taistelukosketus tapahtui parkkipaikan ja varikon välisen tien maastossa ennen puoli kahtatoista. Punaisten partio onnistui irtautumaan.

Osa 2: Ohjustehtävä

Image
"Kyl o pientä pränttiä." Punaisia laskuvarjojääkäreitä ensimmäisellä huoltopudotuksella.

Nauhattomat saivat avata käskyn ohjustehtävään kello 11.45, punaiset saivat käskyn tehtävästä huoltopudotuksessa kello 12:00.

Alkuperäisessä suunnitelmassa punaisilla oli myös mahdollisuus tuhota ohjus räjähteellä, mutta se poistettiin lennosta - hetkeä ennen alkubriiffiä kun tuli mieleen että vaikka pelipaikalla on lupa pelata, pyrotekniikan käyttöluvasta ei ollut varmuutta, eikä siihen hätään saatu maanomistajaa kiinni. Niinpä punaisten tehtäväksi jäi ohjuksen sieppaaminen ja kuljettaminen haluamalleen pudotuspaikalle.

Ohjus ja jalusta saapui Ketunpesännenän tien päähän kello 12:45. Nauhattomat joukot olivat vastaanottamassa ja saivat aseen haltuunsa - vaikka ensin jalusta meinasikin unohtua. Ketunpesännenän osasto lähti kiertämään Ketunpesännenän tien eteläpäästä, tarkoituksenaan kiertää läheltä pelialueen itäistä rajaa Varikon itäpuolelle ja sieltä Kiimakallion huipulle, josta aseen olisi saanut laukaista 20 min kalibroinnin jälkeen.

Jossain kohtaa matkalla punaiset saivat kuitenkin ohjuksen jalustoineen kaapattua. Ennen puoli kahta ohjus oli kuljetettu Varikon tien itäpäätyyn, minne tilattiin nouto. Nouto saapui 13:35 ja punaiset voittivat siten ohjustehtävän. (+50p punaisille)
Image
Kiimakalliolta varastettu taktinen PAM-25-ohjus noutopaikalla, kohta matkalla Punaisen Kalifiemiraatin tutkijoiden käsiin kopioitavaksi. Taustalla punaisia vapautustaistelijoita, joista toinen naamioitunut männyksi.

Osa 3: "Rauhanedistämiskeskuksen" evakuointi
Image
Kiimakallion puolustajia valmistautumassa evakuoimaan raskauttavaa materiaalia Varikolta. "Rauhankone", joka käskyssä mainitaan olevan herkkä ja vaurioituessaan vaarallinen, asianmukaisessa käytössä.

Varikolla toimineen "rauhanedistämiskeskuksen" (nauhattomille osoitetun käskyn mukaan) huippusalainen materiaali oli käsketty evakuoitavaksi välittömästi ettei se jäisi vihollisen käsiin. Punaiset saivat tiedon evakuoinnista toisessa huoltopudotuksessaan Kiimakallion pohjoispuolella kello 13:45, nauhattomat saivat avata evakuointikäskyn siitä viisi minuuttia myöhemmin. Evakuoitavia objekteja oli kaksi; "rauhankone" eli iso sininen tynnyri sekä laatikko täynnä tärkeitä dokumentteja. (Oikeestihan se oli tyhjä, vaikka meinasinkin vitsillä laittaa sinne Iisalmen sanomat mukaan, mutta unohtui.)

Punaisilla oli ongelmana se, että vain 10 minuuttia sitten päättyneen ohjustehtävän jäljiltä kaksi ryhmää oli välittömän ammushuollon tarpeessa. Töysäläiset, jotka olivat ehtineet huoltaa, lähtivät ensin kohti Varikkoa, mutta osapuoli muutti suunnitelmaansa ja päätyi yrittämään materiaalin kaappausta sen matkalla Varikolta Ketunpesännenälle, jonka tien päähän oli tulossa nouto kello 14:45 - 15:00 väliselle ajalle.

Kello 14:45 ajoin "noutokoneen" Ketunpesännenän tien päähän, ja pian rauhankonetta tuotiin. Punaisia partioita oli siinä kohtaa käsittääkseni sekä noutopisteen pohjoispuolella kallioiden takana sekä hieman idempänä, lähellä nauhattomien tukikohtaa Ketunpesännenällä. Dokumenttilaatikkoa ei kuitenkaan saatu ajallaan kyytiin, vaan se jäi maastoon, josta ei tulen alla päässyt etenemään. Se ei kuitenkaan jäänyt myöskään vihollisen käsiin. (Tynnyrin evakuoinnista +30p nauhattomille)
Image
Kiimakallion sotilas tuomassa "Rauhankonetta" evakuointiin asianmukaista varovaisuutta noudattaen.

Osa 4: It's a trap!

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tässä kohtaa olisi ollut kolmas tehtävä, mutta pelaajamäärän pienuuden vuoksi päätin jättää sen pois suunnitelmista ihan paria päivää ennen peliä. Tilalle päätin kettumaisuuttani järjestää punaisille ansan, josta kaiken lisäksi nauhattomat saivat vihiä kolmannessa käskyssään, jonka sai avata kello 15:00.

Punaisten huoltokeskuksessa toiminut Kiimakallion agentti oli ansoittanut seuraavan huoltokuljetuksen, joka kaiken lisäksi oli 15 minuuttia aikataulusta myöhässä. Punaisille ilmoitettu aika oli 15:30, mutta silloin tulikin vain radioilmoitus että kuljetus saapuu vasta 15:45.

"Huolto"kuljetuksen saapuessa JKU oli vastaanottamassa, mutta osasi odottaa jonkinsorttista vilunkipeliä (pelinjohtajan huono pokerinaama ja mukana ollut rynkesteri saattoi vaikuttaa asiaan) ja avasi laatikon minua aseella osoittaen. Eihän se miestä pelastanut, totesin laatikon räjähtäneen ja miehen haavoittuneeksi. Lisäksi päälle iski tykistökeskitys, joka esti haavoittuneen välitöntä sitomista. (tässä kohtaa oltiin saatu maanomistajaan yhteys ja lupa savu- ja ääniheitteiden käyttöön).

Lähistöllä ollut nauhattomien ryhmä oli tykistökeskityksen aikana oli ollut vähän liian näkyvillä, kävin heitä siitä rankaisemassa keskityksen jälkeen punaisten helikopterihyökkäyksellä. En tuottanut tappioita, kunhan pidättelin hetken aikaa. Punaisten rippeet irtautuivat väijytyspaikalta.
Image
Nauhattoman sabotöörin jättämä viesti ansoitettuun huoltolaatikkoon. Viestin sisältö oli niin yllättävä että vastaanottaja hyppäsi kaksi metriä ilmaan ja levisi kymmenen neliömetrin alueelle.

Osa 5: Ilmavaara!

Pian väijytyksen jälkeen ilmoitin radioitse punaisille että huoltokeskuksen sabotööri oli saatu kiinni ja rangaistu asianmukaisesti ja ilmoitin seuraavaksi huoltopudotuksen ajaksi kello 16:30. Aluksi ilmoitin pudotusalueen lähelle Ketunpesännenän tien länsipäätyä, mutta totesin sen aiheuttavan liikaa konfliktia nauhattomien käskyn kanssa, joten annoin pallon pudotuspaikasta nauhattomille. Vastaus oli välitön, ja pudotusalue vaihtui Kiimakallion pohjoispuolelle.

Nauhattomien neljäs käsky avattiin kello 16:15. Käsky oli purkaa Ketunpesännenäntien tukikohta ja yhdistää joukot lopputaistelua varten Varikolle. Laturin poppoo rupesi käskyä toteuttamaan.

16:30 punaiset saivat viimeisen huoltopudotuksen, jossa oli ohjeet evakuointia varten. Evakuointi tapahtuisi aivan pelialueen pohjoisnipukasta, risteyksen kohdalta kello 17:30. Verenmaku suussaan ja tunti aikaa käytettävänään punikit päättivät hyökätä Varikolle, jossa aavistivat (/tiesivät?) olevan vielä yhden tiedustelupisteen.

Minä sitä suunnitelmaa radion kautta kuunnellessani tuumailin että minullahan on vielä paukkuja ja savuja jäljellä. Ehdotin viattomasti että jos punaiset haluaisivat, voisin kolmen minuutin kuluttua järjestää ilmaiskun varikolle. Ei tullut vastaväitteitä, joten hipsin varikolle jossa ryhdyin jutustelemaan alkuasukkaiden kanssa. Kesken lauseen kaivoin savukranaatin leipälaukusta ja huusin "Ilmavaara!". Kyl kintut vilkkuva!

Ilmaiskun loputtua punaiset lähtivät heti liikkeelle, mutta myös nauhattomat toipuivat pian. Nauhattomille aiheutettiin tappioita, mutta kun samaan aikaan saapui Ketunpesännenän osasto Varikolle, hyökkäysosasto tuhoutui.
Image
Punaiset laskuvarjojääkärit poistumassa varikolta verissäpäin mutta hymyissä suin.


Osa 6: Viimeinen taisto


Evakuointiajan lähestyessä oli osa punaisten partioista vielä tulossa respoiltaan. Samaan aikaan antoi Kiimakallion komendantti käskyn, että viheliäät punaiset eivät noin vain lähtisi, kun niin kovalla tohinalla olivat tulleetkin. Evakuointiaika ja -paikka olivat nauhattomien tiedossa.

Kello hiipi yhä lähemmäs puoli kuutta, ja saartorengas evakuointia odottavan töysäläisten ryhmän ympärillä kiristyi - tässä kohtaa toiset partiot taisivat olla vielä tulossa paikalle? Ilmoitin punaisille radioitse, että evakuointi olisi risteyksessä ajallaan, mutta odottaisi vain viisi minuuttia.

Kello löi 16:30, mutta töysän poppoosta ei tainnut kukaa enää siinä kohtaa olla tolpillaan ja toiset partiot olivat lähellä, mutta kontaktissa. Kun viisi minuuttia kului, huusin että kyyti lähtee, ja jostain syystä vasta sitten tultiin ryminällä - kolme ensimmäistä päästin kyytiin, loppujen kohdalta kone oli jo liian korkealla ja he jäivät sotavankeuteen Kiimakalliolle.

PISTEET JA LOPPUTULOS

Pelissä siis kerättiin pisteitä - osapuolet ansaitsivat pisteitä annettujen tehtävien suorittamisesta, mutta lisäksi pelissä oli "liukuvia" bonus- ja minuspisteitä, joiden olemassaolon ilmoitin, mutta en avannut tarkemmin. Kaikki annetut pisteet oli ennalta suunniteltu ja pisteytetty, ainut improvisointi pelin aikana pisteisiin nähden oli kun objektien evakuointitehtävässä saatiin vain toinen perille.
  • Tiedustelupisteet: 10 pistettä punaisille jokaisesta löydetystä lapusta. Yllätyin totaalisesti, kun pelin loputtua sain kaikki 10 pistettä haltuuni - jotenkin punaiset ehtivät olemaan sekä hemsketin hyvin läsnä jokaisessa tehtävässä ja ehtivät vielä omaehtoisesti hyökkäämään kerran varikollekin, mutta silti ehtivät kaikki tiedustelupisteet keräämään. Punaisille 100 pistettä!
  • Ohjustehtävä: Jaossa 50 pistettä, jonka punaiset korjasivat: Punaisille 50 pistettä!
  • Objektien evakuointi: Jaossa 50 pistettä, mutta nauhattomat saivat vain sinisen tynnyrin määränpäähänsä. Nauhattomille 30 pistettä!
  • Punaisten evakuointi: Jaossa yhteensä 90 pistettä: Punaisille 10 pistettä jokaisesta evakuoidusta sotilaasta, nauhattomille 10 pistettä jokaisesta kentälle jääneestä punaisesta, oli sitten haavoittunut tai elossa. Punaisille 30 pistettä, nauhattomille 60 pistettä!
  • Reppukätköjen tuhoaminen: Nauhattomat saivat pisteitä joka kerta kun tuhosivat punaisten reppukätköjä 25 pistettä / tuhottu kätkö. Pelin jälkeen tuli ilmoitus kolmesta tuhotusta kätköstä: 75 pistettä nauhattomille!
  • Respaaminen: Nauhattomien respoilla kerättiin merkintöjä respanneista, joista jokainen vastasi yhtä miinuspistettä. Punaisilla reppukätköillä respaaminen ei aiheuttanut miinusta, mutta jos kätkö oli tuhottu, olisi joutunut respaamaan offarilta ja saanut -30 pistettä - näin ei kuitenkaan käynyt. Nauhattomien kolmea respaa käytettiin yhteensä 44 kertaa kirjanpidon mukaan; nauhattomille siis -44 pistettä!
  • Partiolätkät: Punaisilla partioilla oli mukanaan partiolätkiä, joista piti luovuttaa aina yksi viholliselle jos tuhoutui taistelussa. Pelien jälkeen keräsin luovutettuja lätkiä 6 kappaletta, joista jokainen oli 10p arvoinen: 60 pistettä nauhattomille!
Ja minun matikan voi vielä tuosta tarkistaa (se on tunnetusti järkevää), mutta näyttää siltä että loppubriififn yhteydessä tekemäni lasku pitää paikkaansa: Nauhattomat voittivat yhdellä pisteellä 181 vastaan 180!

//EDIT: Jälki-jälkipuinneissa löytyi pari epäselvää tilannetta, mitkä heittäisivät pistesaldon uusiksi joko muotoon 156 / 150 nauhattomille tai 150 / 131 punaisille. Epäselvyyksistä johtuen voitaneen todeta että pirun tiukkaa oli. :D

PELINJOHTAJAN JÄLKIVIISAUS
Onnistunutta:
  • Peliporukka oli hemmetin hyvällä motilla liikenteessä, vaikka olikin välillä kiirusta, maasto hankalaa ja sataa tihnuttikin vielä.
  • Peli oli aikataulullisesti suunniteltu hyvin; jotakuinkin kaikki tehtävät päästiin aloittamaan ja lopettamaan ajallaan.
  • Pelin lopettaminen keskitetysti yhteen isoon mähinään
  • Kuularajoitukset pakottivat ihmisiä huoltamaan välillä ja antamaan tilaa vastapuolelle
  • Sääolosuhteet oli hyvin suunniteltu ja toteutettu; alkubriiffissä ei vielä kastuttu, sadetta ei tullut liikaa ja se tapahtui pelin alussa: kun sade loppui, motivaatio kasvoi +200% kesken pelin. Lopussa hyväntahtoinen aurinkokin katseli meitä.
Kehitettävää:
  • Erikoisempaan peliin tulisi briiffi aina suunnitella paremmin, ei vain listaamalla asiat mistä tulisi kertoa vaan miettiä myös miten kertoa. Osa säännöistä jäi vähän epäselviksi, joka jäi ihan omaan piikkiin.
  • Liian moneen tehtävään taisi sisältyä asioiden raahaamista maastossa. Toisaalta empä itte joutunut niitä raahamaan, että kjäh kjäh.
  • Ehkä liiankin paljon tekemistä; joissain kohtaa olisi ehkä kaivannut enemmän aikaa huoltoa varten. Sen mahdollistamiseen olisi pelin pitänyt olla pitempi tai jättää yksi tehtävä välistä pois.
  • Pisteytyksen painopiste olisi saanut olla enemmän päätehtävissä; liukuvissa pisteissä esim. respakätköjen tuhoaminen ym. liian iso painoarvo.
Last edited by Gustaa on Mon 09 May, 2022 23:26:01, edited 3 times in total.
"Olen oikeassa, siis kirjuri."
- Sokrates
Juppo
pelitoimintavastaava
pelitoimintavastaava
Posts: 55
Joined: Tue 17 Jul, 2018 09:59:57

Re: Operaatio Toukokylvö 7.5.2022 Kiimakallio

Post by Juppo »

Punaisen osapuolen pelaajana ja avustavan pelinjohtajana voin sanoa että loistava pelipäivä!

Tehtävät olivat mielenkiintoisia kuin myös koko pelialue, sekä pelin juoni antoi "maustetta" peliin.
Pelissä pysyi hyvin liike yllä koska ammusrajoituksien takia pelaajien oli käytävä useammin huoltamassa = ei jääty istumaan samaan paikkaan pitkäksi aikaa. tämmöinen epäsymmetrinen peli jossa siis vastapuolet ovat täysin erinlaisia ( kooltaan ja tehtäviltään) oli viihdyttävä. Gustaa toimi pelinjohtaja oikein hyvin pelin aikana! Joukkue jaot olivat Hyvin tasaväkiset niinkuin pisteistä saattaa päätellä.

Pidempi tauko olisi varmaan ollut ihan jees mutta kaikki jaksoivat tietääkseni vääntää loppuun saakka. Kaikilla pelaajille tulisis olla raatoliina näissä isommisa mettä peleissä. "jos olet tippunut, olet itse velvollinen huolehtimaan siitä ettei sinua ammuta turhaan uudestaan" eikä ole myös kiva ampua tippunutta pelaajaa turhanpäin. Käyttäkää hyvät naiset ja herrat siis raatoliinaa, se vähentää pelikentällä hämmennystä sekä hermoja.

Pelipäivän lopussa tuli ilmi että joillakin pelaajilla oli pannu kuumennut liikkaa pelien aikana ja jotakin sopimatonta huutelua oli vastapuolen pelaajille huudeltu, vieläpä ihan nuorimmille. Tosissaan saa pelata mutta kaikella rajansa, me kaikki olemme kumminkin vaan pitämässä hauskaa raittiissa ja kosteassa ilmassa!

Yksi parhaista pelipäivistäni tämän lajin parissa!
Juppo
Jere Juppo
-Pelitoimintavastaava
-jm-
sohvakenraali
sohvakenraali
Posts: 1898
Joined: Sat 25 Aug, 2007 17:16:24
Location: Jalasjärvi

Re: Operaatio Toukokylvö 7.5.2022 Kiimakallio

Post by -jm- »

Partio Töysä ja Rämän jäsenet, pistäkää mulle vaikka whatsapp viesteillä tietoa ja korjauksia, mikäli huomaatte kirjoituksessani virheitä.

Punaisten seikkailut Operaatio Toukokylvössä.

Ryhmä-Rämän riveistä putosi ärhäkän influenssa-A viruksen toimesta kaksi taistelijaa jo ennen operaation alkua, epäilemme Kiimakallion vapaavaltion agentttien sabotoineen joukkojamme.
Onneksi saimme vahtistukseksi partion verran punaisen valon löytäneitä, Töysäläisiä taistelijoita.

Tapahtuma alkoi osaltamme yleisen briiffin jälkeisellä osapuolemme omalla briiffauksella ja partioiden lähettämisellä omille pudotuspisteille.

Ryhmä-rämän nuorempi partio pudotettiin pudotuspisteelle 2, vanhempi partio, pisteelle 1 ja partio Töysä pisteelle 6.
Jatkossa Ryhmä-Rämän nuoremmasta partiosta käytetään nimitystä Rämä-n ja vanhemmasta partiosta nimitystä Rämä-w.
Pelin alettua jokainen partio perusti pudotuspisteensä lähistöön reppukätkön ja siirtyi tiedustelemaan lähimaastoa.
Hyvin pian jokainen partio havaitsi ensimmäiset tiedustelupisteitä kuvaavat paperilaput ja poimivat ne mukaan.
Kukin partio haravoi maastoa paikantaakseen vihollista ja tutustuakseen toimintaympäristöön.

Rämä-w törmäsi vihollisen partioon karttaruudussa E7, onneksi vihulainen avasi tulen niin kaukaa, että tappioita ei tullut ja pääsimme irti tilanteesta.
Partio Töysä jatkoi maaston haravoimista varikon pohjoisella puolella ja Rämä-n partio ketunpesännenäntien koilis- ja itä-puolella.
Rämä-w siirtyi kohti pudotuspistettä 1, koska sinne oli tulossa ensimmäinen pudotus klo 12. Karttaruudun D8 kalliolle noustessa tarkkasilmäisemmät partion jäsenet näkivät vastustajan liikkuvan D7 ruudun tieuran eteläpuolella.
Jäimme tarkkailemaan aluetta.
Ja siinä tulikin sitten tehtyä hölmösti, kaikki kome silmäparia tarkkaili samaan suuntaan, jolloin vihollinen pääsi melkein iholle meidän kaakkoispuoleltamme.
Vilkaisin jossain vaiheessa olkani ylitse ja näin monta vastustajaa muutaman kymmenen metrin päässä takanamme. Vastustajat olivat havainneet meidät ja tulivat kohti.
Avasin tulen ja huutelin varoituksia partion muille jäsenille.
Olin hankalassa paikassa, ammuskelin vastustajan suuntaan ja pääsin kiipeämään ylemmäs parempaan tuliasemaan. Samassa huomasin Tommin ottaneen osumaa. Tommi oli sijoittunut siten, että vihulaisen täytyi pääseen saarrostamaan meitä jo ainakin etelä-, ehkä myös länsipuolelta.
Radioliikenne oli kiivasta, yritimme saada apuja paikalle.
Partio Töysä oli niin kaukana, että he eivät ehtisi mitenkään tilanteeseen avuksi, mutta Rämä-n oli jo tulossa.
Jonkin ajan kuluttua otin osumaa.
JKU ei kuullut huutoani ja kutsui muutamaan kertaan radiossa. Vihulainen pääsi kallion juurelle ja pudotti JKU:n.

Onneksemme vastustajan pakka oli vähän sekaisin.
Kallio oli joka puolelta vihulaisen saartama ja vihulaiset alkoivatkin ammuskella toisiaan jonka seurauksena ilmeisesti tuli myös pudotuksia.
Hyvin pian Rämä-n pääsi yllättämään vastustajan kallion itäpuolelta.
Homma oli jokseenkin sekavaa pitkän aikaa, jossain vaiheessa Rämä-n:n yksi taistelija kiersi kalliomme eteläpuolelta sitomaan ensiksi Tommin ja JKU:n.
Jonkin aikaa heidän sitomisen jälkeen minutkin sidottiin.
Sitä ennemmin kiipesin raatoliina päässä kalliolta alas ja kävin antamassa tulta pudonneelle vastustajalle. Kiipesin takaisin kallion päälle jättämieni hanskojen ja aseen luokse raatoliina päässäni.

Luultavasti tämä toiminta näytti joidenkin vastustajien silmissä sellaiselta, että olisin liikkunut lähemmä tovereitani sidontaa helpottaakseni, sain nimittäin pelinjohdolta jonkin ajan kuluttua palautetta että meillä pelaajia kävelee sidottavaksi.

Kiivaan toiminnan jälkeen vastustaja lähti respalle. Partio Töysä tuli paikalle ja asetti suojauksen koilisen suuntaan. Siirryimme JKU:n kanssa pudotuspisteelle 1 ottamaan pudotusta vastaan.
No ei se niin helposti mennyt. Emme JKU:n kanssa oikein nähneet lukea käskyä ja siksi käsky kierrätettiin nuorempien silmiin tulkittavaksi...
Käskyn saatuamme nollasimme sidontaliinat reppukätköillämme.

Käskyssä kerrrottiin, että viholliselle toimitetaan raketti Ketunpesännenäntielle ja heidän tehtävä on kuljettaa raketti Kiimakallion päälle, jossa raketin laukaisuvalmistelut vievät aikaa 20 minuuttia.
Tuon 20 minuutin kuluttua raketti tultaisiin laukaisemaan meidän rakkaan isänmaamme kamaralle.
Meidän tehtävä oli estää moinen raukkamainen tihutyö kaappaamalla raketti ja kuljettamalla se valitsemaamme pudotuspisteelle noudettavaksi.

Mietimme mikä olisi viisain tapa kaapata raketti.
Tulimme siihen tulokseen, että raketti pitää saada matkalla haltuun, sillä todennäköisesti Kiimakalliolla rakettia suojaisi koko nauhattomien roskajoukko.
Matkalla kaappaamisen ongelmana oli, että me emme tienneet missä kohtaa ketunpesännenäntietä nauhattomat rakettinsa saisivat ja mitä kautta sitä lähtisivät kuljettamaan.
Pohdimme, että rakettia ei tultaisi kuljettamaan ketunpesännenäntien ja varikolle johtavan tien keskivaiheilla olevan suon läpi, vaan rakettia tultaisiin viemään pelialueen jompaa kumpaa reunaa myöden.

Jaoimme partiomme siten, että Rämä-n ja Töysä lähestyivät ketunpesännenäntien länsipäätyä tarkoituksena saada havaintoja vihollisesta ja raketista.
Rämä-w lähti pisteiden 1 ja 2 puolivälistä kohti kaakkoa tarkoituksena tarkkailla vihollisen mahdollisia liikkeitä ketunpesännenäntien kaakkoispäädyssä.
Kaikki partiot havaitsivat nauhattomia vain nauhattomien sinisen respan ja ketunpesännenäntien läntisimmän pisteen välisellä alueella.
Kun Rämä-w oli ohittanut vihollisen sinisen respan, käänsimme suunnan tavoittelemaan ketunpesännenäntietä. JKU kulki meistä äärimmäisenä vasemmalla, siis idänpuoleisimpana, Tommi keskellä ja minä oikanpuolisimpana.
Pian Rämä-n ja Töysä tiedottivat rakettikuljetuksen saapuneen ja partiomme alkoivat häiritsemään vihollista. Näin saimme varmistettua, että rakettia ei lähdetä kuljettamaan pelialueen länsilaitaa pitkin.
Jonkin ajan kuluttua nauhattomia alkoi tulemaan ketunpesännenäntien länsipäästä respalleen ja jatkoivat siitä tietä pitkin kaakkoon. Näin mm. rakettia kannettavan. Olin sijoittunut huonosti, aukealle paikalle ja näin miten nauhattomat tarkkailivat minua. Nauhattomat jatkoivat matkaa jotenkin hassusti vähän kuin sekasorron vallassa kaakkoon.
Hyvin pian JKU ilmoitti radiolla pudottaneensa nauhattomien kärjen ja raketinkin jääneen maahan. Kuuntelin JKU:n ja Tommin radiokeskustelua, he pystyivät kahdestaan pysäyttämään nauhattomien liikkeen.
Olin edelleen hölmösti aukealla ja olin varma, että nauhattomia on edelleen sinisenrespan alueella. Totesin kuitenkin, että pakko tehdä jotain ja lähdin etenemään respalippua kohti.
Rämä-n pääsi tienvarresta taistelusta irti ja lähti jäljittämään vihollisia raketteineen.
Partio Töysä jäi sitomaan varikon suunnalta tulleita vihollisia estäen varikon roistojen pääsyn avustamaan ketunpesännenällä tukikohtaa pitävää roskasakkia.

Ihmetyksekseni pääsin tulemaan vapaasti siniselle respalle, sieltä olikin kaikki vihulaiset jatkaneet kaakon suuntaan. Rämä-n oli tässä vaiheessa ohittanut sinisen respan ketunpesännenäntien eteläpuolella.
Tilanne oli aavistuksen sekava, yritimme paikantaa mihin kohtaan JKU ja Tommi oli raketin kuljetuksen pysäyttänyt. Etenimme Jussin kanssa tien pohjoispuolella, Matias ja Teemu eteni tien eteläpuolella. Näin saimme loput nauhattomat nätisti ristituleen meidän ja kuljetuksen pysäyttäneen kaksikon kanssa.
Noin vain saimme raketin haltuun ja meillä oli reilu 10 minuuttia aikaa siihen, että vihulainen voi respata siniseltä lipulta.

Tähän maininta, että wanha ei vaan näe. Yritin siinä sinisen lipun respalla etsiä missä on lappunen johon voin merkata respalle käyttökielto-kellonajan. Enhän mä sitä löytänyt vaikka miten pyörittelin lippua puolelta toiselle. Se taisi olla siinä jossain ihan lähellä maassa… Tunsin itseni aavistuksen hölmöksi…

Saatuamme raketin haltuun totesimme, että nyt nopeasti jonnekin kauas pois tästä pisteestä ja päätimme jatkaa tietä kaakkoon niin pitkälle kuin sitä jatkuu.
Pohdimme, että mitä kautta ja mihin pudostuspisteelle nauhattomat olettavan meidän raketin kuljettavan. Jälkikäteen tuli vasta mietittyä, että mahtoiko nauhattomat edes tietää, että meidän tulee raketti kuljettaa pois noudettavaksi.
Käytännössä olisimme voineet pyrkiä ketunpesännenäntien etepäpuolelta pudotuspisteelle 3 tai 2. Kolmas vaihtoehto oli kuljettaa raketti pelialueen itälaitaa pudotuspisteelle 7.
Pisteet 3 ja 2 olisivat olleet mahdolliset, mikäli nauhattomat olisivat keskittäneet joukkonsa Kiimakallion suuntaan. Mutta koska meillä ei ollut hajuakaan vihollisen aikeista, päätimme rämpiä itälaitaa pitkin pisteelle 7.

Matkalla saimme jossain vaiheessa heikon radioyhteyden partio Töysään ja ilmeisesti saimme välitettyä tiedon mille pisteelle viemme raketin ja samalla tiedon, että meidän onneksemme seuraava tarvike/käsky pudotettaisiin pudotuspisteelle 6.
Oli siis melkoinen tuuri, että valitsimme raketin noutopisteeksi pisteen 7, näin saamme koko punaisen joukkomme valmiiksi lähelle pudotuspistetta 6.
Partio Töysä siirtyi omalle reppukätkölleen huoltamaan hetkeksi.

Suunnistaminen oli aavituksen hankalaa pelialueen itälaidalla ja minä putosin kartalta hyvin nopeasti.
Jossain vaiheessa Jussi ilmoitti, että kulkusuunnassamme etuvasemmalla oli nauhattomien partio ja he olivat havainneet meidät.
Jatkoimme matkaa ja jossain vaiheessa Matias ilmoitti vastustajan jäjestävän meitä.
Pääsimme pelialuetta pohjoispuolelta rajaavan tien varteen ja suuntasimme kohti pudotuspistettä 7.
Rämä-n jäi ottamaan perässä tulevat nauhattomat lämpimästi vastaan, Tommi suojasi kulkusuuntamme vasemman puolen ja me JKU:n kanssa kuljimme tietä pitkin raketin osien kanssa.
Joo luitte oikein, tietä pitkin. Olin ymmärtänyt alkubriiffissä väärin, luulin että meidän osapuoli saa käyttää “rajatietä” siirtymisiin.
Partio Töysä miehitti pudotuspiste 7 alueen varmistaakseen kuljetuksen onnistumisen. Saimme raketin jalustoinene pisteelle ja tilasin kuljetuksen.
Hyvin pian Tommi otti osumaa ja pian sen jälkeen myös Juppo.
Attehaap pääsi sitomaan Jupon ja samoihin aikoihin Rämä-n tuli pisteen 7 tuntumaan.
Tilanne oli aavistuksen päällä, vastustajat suorittivat jonkinlaista häirintää. Tommikin saatiin sidottua ja raketti noudettiin.

Nyt on kellonajan hukassa, mutta sanoisin radioitse tulleen tiedon seuraavan pudotuksen tapahtuvan 13.45 pisteessä 6. Oli miten oli, meillä oli vain kymmenisen minuuttia aikaa suojata pisteen 6 ympäristö että saamme tarvikepudotuksen vastaanotettua.
Partio Töysä lähti nopeasti edellä miehittämään pisteen 6 ympäristön.
Rämä saatiin pisteen ympäristöstä irti ja lähdimme siirtymään Töysän perään.
Tarvikepudotus tuli ja samalla pelinjohto mainitsi että vain pudonneet saa kulkea tietä pitkin.
Meistä jotkut siis kävelivät tietä pitkin kohti pudotuspistettä, mainitsin tuolla aiemmin ymmärtäneeni alkubriiffin tiellä kulkemisen ohjeen väärin.

Saimme pudotuksessa käskyn jossa kerrottiin varikolla olevan kaksi kohdetta jotka tulisi saada haltuun tai ainakin estettyä niiden kuljetus ketunpesännenän tien päähän, josta objektit vastustajan ilmakuljetusjoukot ne noutaisivat.
Noutokuljetus saapuisi 14.45-15.00.
Rämän molempien partioiden lippaat oli ammuttu tyhjiksi ja ainakin allekirjoittaneen energiat olivat todella alhaalla. Siksi Rämän partioiden oli syytä huoltaa, emmekä siksi voineet tehdä punaisten koottua iskua varikolle.
Pohdimme ensin, että partio Töysä menee varikolle tiedustelemaan ja mahdollisesti tekemään tuhojaan mutta jo liikkeelle lähdettyämme päätimme ottaa Töysän tehtävästä irti.
Partio Töysä siirtyi suoraan ketunpesännenäntien suuntaan ja miehitti sinisen respan alueen.
Rämän partiot siirtyivät reppukätköilleen huoltamaan ja lipastamaan.

Rämä-w:n reppukätkö oli edelleen pudotuspiste 1 lähellä, rämä-n:n reppukätkö jossain lähellä pudotuspistettä 2.
Rauhallisen ruokailumme keskeytti Laturin johtaman nauhattomien joukon ilmestyminen n. 30-40 metrin päähän. He suuntasivat karttaruudussa D8 olevan kallion kautta lounaaseen.
Varoitin rämä-n partiota kyseisestä joukosta ja jatkoimme ruokailua.
Ajatuksena oli syödä loppuun ja suunnata nauhattomien perään. Ruokailun ollessa edelleen kesken samaisen kallion maastoon ilmestyi Sagaran johtama nauhattomien joukkio kuljettaen kahta objektia.
Samassa rämä-n ilmoitti tarvitsevansa apua. Meillä ei ollut pienintäkään mahdollisuutta päästä partion avuksi sillä meillä oli vihulaisen kolmekertaa isompi joukko käytännössä kyljessä kiinni.
Rämä-n oli myös pahassa tilanteessa, olivat avanneet tulen edellämenneen joukkion kärkimiehiä kohden lyhyeltä ampumaetäisyydeltä, mutta eivät saaneet pudotuksia. Rämä-n oli siis taistelussa kolminkertaista ylivoimaa vastaan hankalassa paikassa.

Partio Töysä ilmoitti miehittäneensä sinisen respan läheisyyden.
Rämä-w pakkasi pikaisesti reput ja suuntasimme Sagaran joukkion perään.
Yritimme päästä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman lähelle joukon perää.
Tommi pääsi sitomaan rämä-n:n taistelijat.
En muista onnistuiko sitominen jo ennen tulikosketusta vaiko vasta sen jälkeen.
Jonkin aikaa suolla ammuskeltuamme totesin, että meillä ei ole mahdollisuutta päästä eteenpäin, vaan yritämme vain sitoa vastustajan taisteluun ja siten estää nauhattomia suorittamasta tehtäväänsä. Jossain vaiheesas pyysin partio Töysää siirtymään vastustajan selkään ja pyrkimään estämään nauhattomien objektien kuljetuksen.
Kun kuljetushelikopteri nousi ilmaan, olin siinä luulossa, että vastustaja ei ole saanut kuljetettua objekteja perille. Jossain vaiheessa tuli (ehkä pelinjohdolta radioitse) tieto, että nauhattomat olivat saaneet toisen objektin evakuoitua.

Kopterin kadottua taivaanrannan taakse otimme taistelusta irti ja suuntasimme jälleen reppukätköille huoltamaan aikaa olisi mukavasti, sillä olimme valmiiksi pudotuspisteen 2 maastossa, jonne seuraava huoltokuljetus tulisi 15.30.
Partio Töysä oli pudonnut kokonaisuudessaan taistelussa ja suuntasi omalle reppukätkölleen pudotuspisteen 6 läheisyyteen.
Partiomme olisivat siis taas kaukana toisistaan huoltokuljetuksen tullessa, Töysä ei mitenkään ehtisi käydä respaamassa ja takaisin 15.30. mennessä.

Täytettyämme lippaat ryhmitimme rämän partiot suojaamaan pudotuspisteen ympäristön.
Minä otin takasektorin vahdittavakseni, muut vahtivat idän ja etelän suunnat. Jonkin verran ihmetystä aiheutti, että edelleen suolla oli raatoliina näkyvissä ja aika-ajoin sieltä kuului lääkintämies- huutoja.
Siksi arvelimme, että etelänsuunta on suurimman riskin suunta ja siksi sitä suuntaa vahti useampi silmäpari.
Jossain vaiheessa Juppo ilmoitti radiolla, että pelinjohto oli pyytänyt välittämään tiedon; Jossain vaiheessa pelikentällä tultaisiin näkemään paukkukranaatteja ja meidän käskettiin pitämään silmämme auki.
Okei, jotain hankaluutta meille siis puuhattiin ja totesimme, että todennäköisesti meitä vastaan tullaan hyökkäämään sekä varikon- että ketunpesännenäntien suunnilla toimivien nauhattomien toimesta.
Sovimme että mikäli tulee ahdasta, otamme irti itään ja jätämme huoltokuljetuksen vihollisen käsiin.
Kunpa olisi ollut parempi kristallipallo, se huoltokuljetus olisi saanutkin jäädä vihollisen käsiin. Tästä myöhemmin lisää.

Kellon lähestyessä puolta neljää saimmekin radioitse tiedon, että varustekuljetus on matkalla, mutta päässyt vartin myöhässä liikkeelle. Uusi pudotusaika olisi siis 15.45.
Jahas, mitäs tämä tarkoittaa pohdimme ja kuten arvelimmekin, hyvin pian alkoi nauhattomia lähestyä sekä koilisesta, että kaakosta ja etelästä.
Päästin koilisesta tulevan porukan mahdollisimman lähelle ennen tulen avausta, sain kärkimiehen, mutta seuraavat kaksi avasivat kovan tulen. Tässä kohtaa kk rajoittamaton ammusmäärä tuntui jokseenkin epämiellyttävältä, sain osuman, nostin käden ylös ja huusin osumaa. No eihän se kk-ampuja tietenkään mitään kuullut aseen metelin yli ja tietenkin tuli sitten osuma alakasvosuojan ja suojalasien välistä nenänvarteen. Kyllä viimeisen päälle harmitti.
Jossain vaiheessa tappelusta se huoltokuljetuskin oli tullut, kuljetuslaatikko oli ansoitettu ja JKU haavoittui sitä avaessaan. Ja samalla päälle iski tykistökeskitys estäen JKU:n sitomisen.

En oikein ole selvillä kuka JKU:n pääsi sitomaan ja miten taistelu saatiin päätökseen.
Minutkin käytiin sitomassa.
Tilanne oli siis jokseenkin sekava.
Otimme irti ensin kohti koilista. Päästyämme ensimmäiselle uralle suuntasimme uran suuntaisesti itään ja rämä-n:n pelaaja kävi merkkaamassa punaiselle respalle respauskieltokellonajan.
Jatkoimme kiimakallion päälle saakka jonne otimme asemat.

Jossain vaiheessa saimme muistaakseni radiolla tiedon, että huoltokuljetuksen sabotoinut sabotööri oli saatu kiinni ja meille annettiin uusi huoltopudotuksen aika ja paikka.
Pudotuspiste oli piste 3 ja kellonaika 16.30.
Mietin että mitenköhän tuohon pisteeseen pääsisi kun meidän ja pudotuspisteen välissä oli toistakymmentä vastustajan pelaajaa.
Kuviot olivat hiukkasen sekaisin äskeisen myllytyksen jäljiltä.
Partio Töysä ilmoitti huoltaneensa ja kyseli mitä tekisivät.
Kysyin pystyisivätkö he siirtyä pudotuspisteelle 3 klo 16.30 mennessä. Vastaus oli kielteinen.
Totesin sitten, että ei yritetä lainkaan sinne.
Onneksi pelinjohdolta tuli radioitse tietoa, että pudotuspiste 3 on peliteknisesti hankala ja kysyi mihin pisteeseen haluamme tarvikepudotuksen.
No sepäs oli helppo päättää, sillä partio Töysä oli jo käytännössä valmiina pisteessä 6. Tilasin siis tarvikepudotuksen kyseiseen pisteeseen.

Saimme pudotuksessa viimeisen käskyn.
Meidän tulee olla pudotuspisteessä 5 klo 17.30. valmiina evakuointilentoa varten.
Tuumailimme että meillä on tunti aikaa, että mitäs jos tehdään väkivaltainen tiedustelu varikolle ennen reppujen noutamista.
Organisoimme lennossa hyökkäyksen kahdasta suunnasta. Partio Töysä vahvennettuna Teemulla ja Tommilla hyökkäisi koilisesta tiensuuntaisesti. JKU, meikäläinen, Matias ja Jussi hyökkäisimme luode-pohjoisesta.
Pelinjohto ilmoitti yllättäen, että mikäli haluamme saisimme tilattua ilmaiskun kolmen minuutin kuluttua varikolle.
Toki halusimme ja aloimme pistämään tossua toisen eteen, että olisimme hyvissä asemissa ilmaiskun päätyttyä.
Varikon puolustajat olivatkin yllättäen enimmäkseen rakennelmien sisällä. Hemmetin huonoja lentäjiä meillä kun eivät olleet pommittaneet rakennelmia tohjoksi.
Saimme aiheutettua tappioita nauhattomille, mutta ainakin Rämän molemmat partiot tuhoutuivat.
Aikaa kului vähän turhan paljon ja meille tuli hoppu reppukätköille, että ehtisimme määräaikana evakuointipisteelle.

Partio Töysän reppukätkö oli hyvin lähellä pudotuspistettä 5 josta evakuointi tapahtuisi. He siis ehtisivät hyvin, mutta Rämän partioille tuli hoppu.
Päästyämme reppukätköille nollasimme sidontaliinat, heitimme reput selkään ja lähdille liikkeelle.
Saman tien liikkeelle lähdettyämme näimme laumoittain nauhattomia juoksemassa varikolta kohti offaria.
Arvasimme että nauhattomilla oli tietoa evakuointipisteestä ja -ajasta.
Varoitimme partio Töysää tulossa olevasta villi-ihmisten laumasta ja pohdimme samalla mikä olisi meille nopein reitti evakuointipisteelle.
Tulimme siihen tulokseen että kierrämme varikon läpi evakuointipisteen 7 kautta. Samalla nappasimme viimeisen tiedustelupistelappusen varikolta mukaan.
Saimme painella pikamarssia, sillä kello kävi armottomasti.

Lähestyessämme evakuointipistettä kuulimme ensin taistelun ääniä, mutta ne vaimenivat.
Arvelin, että partio Töysä oli tehnyt parhaansa, mutta 3 vs 18 on hankala yhtälö.
Matkalla Rämä levittäytyi ketjuun, minä olin ketjun oikea laita lähellä pelialueen rajatietä.
Ilmeisesti pääsimme yllättämään nauhattomat bandiitit, sillä päästyämme ampumaetäisyydelle saimme nopeasti pudotettua useita heistä.
Sain pari pudotusta, mutta sitten ihan tien lähellä painanteessa oleva vastustaja pudotti meikäläisen.
Sama pahalainen pudotti minua sitomaan pyrkineen JKU:n.
Matias kävi kovaa taistelua ja pääsi edessäni olleen ison kiven taakse suojaan ja sitoi minut.
Ammuin nopeasti pari sarjaa minut pudottanutta pahalaista kohti ja harpoin sitomaan JKU:n.
Sitten tuli huuto, että kuljetus lähtee puolen minuutin kuluttua. Matias sai pudotettua meitä pidätelleen vastustajan sillä välin kun olin sitomassa JKU:a.
Nyt ei ollut enää aikaa katsella onko nauhattomia vielä pystyssä, vaan lähdimme juoksemaan parasta mahdollista vauhtia kohti evakuointipistettä.
Vauhtimme ei riittänyt, emme ehtineet.
Kuljetukseen ehti partio Töysästä Juppo ja Makezu, Rämästä ainoastaan Tommi.
Muut joko tuhoutuivat tai jäivät kyydistä katselemaan haikein silmin kohti taivaanrantaa kiitävää evakuointihelikopteria.

Vastustaja oli tuhottu, joten me kyydistä jääneet lähdimme jalkapatikassa taivaltamaan yli soiden ja kallioiden kohti suloista kotimaatamme.

Ja mitä sitten tapahtui? Siitä kuulette ensi kerralla. Piilomaan Pikku Aasi päättää tällä kertaa tähän.
-Minkä ketteryydessä häviän, sen painossa voitan-
Post Reply