Jalasjärvi Airsoft

:welcome Eli kirjoitan asian tänne säästääkseni shout boxia, saahan tämän keskustelun poistaa jos on sopimaton mutta täälä voitaisiin keskustella aiheesta sivistyneesti ilman "julkista" syyttämistä ja surullisen usein erehdyksiä tulee molemmin puolin, molemmin puolin on syytöksiä ja syyettyjä.
en ole ainoa jolle niitä on sattunut , toivoisin että tästä lähtien ei käytettäisi shout boxia syytöksiin vaan keksitään toinen tapa, ja yritetään kelata tapahtumia omalta sekä ammuttavan kannalta, muuten tästä harrastuksesta lähtee maku , omalta osaltani olen sitä mieltä että tulkaa rauhassa puhumaan tilanteesta pelin jälkeen ja pelin aikana huutakaa,anteeksi saa pyytää puolin ja toisin nyt sitten vain rehellistä tekstiä, itse jo yritin keskustella s.boxissa.

TÄMÄ ei ole se keskustelu jossa erikseen ruvetaan vihjailemaan tai nimeämään henkilöitä !! :welcome

keskustellaan niinkuin kuuluu ,kokemuksia on kaikilla.

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, kyllähän tuota tapahtuu ihan kaikille. Esimerkiksi juostessa jossain pusikossa vihollistulen alla ei ikinä voi olla varma kun oksat raapivat ja pitävät ylimääräisä ääntä. Yleensäkin juostessa se osumien tunnistaminen on hieman vaikeampaa. Eli vaikka itse selkeästi näkee että vihulaiseen osuu, ei itse vihulainen jostain syystä sitä aina huomaa. Silloin pitää vain porata lisää
Tässä juuri korostuukin "Osu" tai "Osuma"-huutojen käyttäminen, mikä on melkoisen suotavaa.

Varsinkin talvella, kun vaatetta on enemmän päällä, ei kuulaa tunne, näkeminen vaikeutuu ja kuuleminenkin voi peittyä lumen kahinaan. Ja vielä kun on kunnon adrenaliiniryöppy meneillään on supersotilas tietämättään.

on tässä tullut käytyä pelailemassa vuodesta 2008 lähtien osumia on tullut kohdalle enemmän tai vähemmän,ja varmaankin muutama osuma on tullut niin ettei ole niitä huomannutkaan käsi on kuitenkin ollu pystyssä joka peleissä missä on tullut käytyä,ei se kuulkaa ole niin iso asia käydä offarilla huilaamassa,ja vetää henkeä välillä,sitä varten täytyy vaan rohkeasti nostaa käsi ylös ja huutaa osuma,ei siihen eliminoidu...tai siis kyllähän siihen eliminoituu mutta ei siihen maailma kaadu,ja kyllä siitä voi kotonakin äiteelle kertoa että mitenkä peleissä tänään sujui ei se siitä hermostu jatkaa vaan keittiössä kokkaamista.Jep,jep täytyy vaan ihmetellä kaukaa tähtäimen takaa joidenkin harvojen pelaajien sitkeyttä,jotka ovat tulleet juoksemaan pelialueelle tyhjänpantiksi ja ottamaan kuulasta osumaa. Tämmöisella hemmolla pitää jo ollakkin hyvä kunto,ja sitkeys muiden pelaajien laasatessa kuulaa perään juoksijan ottaessa osumaa,ja pitää vielä pystyä jatkamaan juoksemista,huh,huh..mutta kauanko moista rääkkiä sitä kestää eikö sitä kyllästy moiseen juoksuun ajan myötä polvien krampatessa,ja kropan ollessa ruvella,joka pelin jälkeen,onko moisessa touhussa mitään järkeä,hommata ensin arvokkaat varusteet,aseet sekä muut tilpehöörit,ja lähteä sitten juoksemaan pelikentille tyhjänpantiksi,vai onko kyse jostain muusta jujusta jota me muut pelaajat emme huomaa kenties kyse on siitä että juoksija tuntee olevansa jonkinlainen tehopelaaja,joka selviää joka pelistä eliminoitumatta ja me muut huomaamme asian koska juoksijaa ei offarilla näy eikä kuulu,tai sitten kyse on oikeasti siitä että juoksijan tarvitsee käyttää pelitilanteesta selviytyäkseen hyväkseen sitä ettei eliminoidu,koska sitten pitää lähteä offarille ja päivä on pilalla.Niin tai näin oli kyse sitten mistä jujusta tahansa,niin jos nyt joku välttämättä haluaa lähteä juoksemaan pelikentille tyhjänpantiksi,ja kuulaa vastanottamaan niin sitähän ei muut voi estää,jättää vaan turhat härpäkkeet kotiin aseet,varusteet,ja muut tilpehöörit,sillä niitä ei tarvita verkkarit vaan mukaan,ja suojalasit,me muut pelaajat huolehdimme sitten siitä että ilmassa lentää kuulaa,samalla kun juoksija ottaa kuulat vastaan sillä ei meiltä kuulat kesken lopu itselläkin on 4:ä Hi-Cap lipasta,ja yhdestä lippaasta yhdellä ruuvauksella saa matkaan 160 kuulaa,todettakoon vielä että juoksijan bongaaminen pelikentillä on hiukan harmillista,mutta kyllä se sitten jälkeenpäin hymyilyttää kun asiasta juttelee kaverien kanssa,niinkuin sekin tapaus kun yks hemmo oli bongannut juoksijan pelikentiltä,ja laasannut melkein toista lippaallista kuulia perään siinä oli hetken aikaa juoksijan housun puntit pölisseet osumista sitte puun kaarnat olivat lennelleet ympäriinsä juoksijan puikahtaessa kahden puun välistä,kunnes juoksija oli lopulta häipynyt kauas horisonttiin hemmon ihmetellessä että eikö muka osunu.

Tämä ilmiö on harmittava mutta sitä esiintyy kyllä ihan joka paikassa. Tietokonepelimaailmassa tämä on oikein yleistä ja luultavasti jos fysiikan lakien huijaaminen olisi mahdollista uskoisin että aina välillä näkisimme seinien läpi juoksevia softaajiakin.
Sitä mikä sen viehätys sitten on sitä en tiedä...

Onneks itse en ole montaa kertaa törmännyt epärehellisiin pelaajiin, näyttää että ainakin meillä ehdottomasti suurin osa myöntää osumat hienosti. Ainahan sitä varmasti käy jokaselle joskus sillä tavalla että adrealiinin jyllätessä ja täysiä juostessa ei kertakaikkiaan huomaa osumaa tai sitten ei tiedo oliko se vain kimmoke. Itse olen koittanut pitää aina sitä linjaa että jos olen epävarma siitä että oliko se osuma vai ei niin varmuuden vuoksi olen osumana sen ottanut, juuri sen takia että tiedän kuinka harmittavaa se on jos uskoo toiseen osuneensa mutta siellä se menee kun vuoristokauris.


Olet aivan oikeassa että ei se offarilla käynti nyt karmeaa ole. Oikeasti siellähän on aina mukava turista muiden pelaajien kanssa pelistä tai ihan vain muista asioista. Varsinkin näin wanhana se pieni huilitauko tekee ihan hyvää muutenkin

Mutta jos nyt huomaa että osuu eikä toinen sitä noteeraa, kannattaa sitten koittaa vaikka huikkaamalla kertoa siitä että taisi nyt osuma tulla. Jos se sitten näyttää sitten että se sama meno jatkuu pelistä toiseen niin kannattaa sitten varmasti ilmoittaa asiasta eteenpäin.

Täytyy huomioida, että monet godmodet syntyvät pelaajien omassa päässä heidän yliarvoidessa omat kykynsä ja aseen suorituskyvyt. Myös esimerkiksi puskien läpi poratessa täytyy muistaa että puskat juuri ovat mainioita suojia. Pieni, mutta tarpeeksi tuuhea kuusi suojaa pelaajaa kuulilta yhtä hyvin kuin betoniseinä, jos on sen takana hyvin. Poraaminen osoittautuu vaikeammaksi ja turhemmaksi vielä pisemmiltä matkoilta. Luottakaa minuun, koitettu on. Aseen kummassakin päässä.
Usein sattuu niin, että pelaaja sokeasti koittaa porata lippaan toisensa jälkeen kuuseen tajuamatta kuinka turhaa kuulien haaskuuta se on. Lähes poikkeuksetta kuulat osuvat johonkin oksaan ja joko muttavat suuntaa radikaalisti tai tipahtavat maahan. Tästä sitten syntyy epätietoisuutta ja syytöksiä modetuksesta. Taas syntyi uusi supersotilas pelaajan mielessä.

Sanoisinkin, että suurin osa supersotilaista ei tiedä olevansa supersotilaita. Kuitenkin on olemassa niitä, jotka tahallaan eivät ota osumia, vaan jatkavat peliään. Harmittaahan se isossa pelissä pitkän kierron jälkeen ottaa osuman ensimmäisestä tuulimyllynlämmittäjästä joka vastaan steppailee, mutta se on pelin henki ja idea.